Taas matkaa teen, kotiin kuljen - Mastery&Porvoo kr

Nyt on vuoden 2012 ulkonäyttelyt historiaa (onneksi!). Tykkään ulkonäyttelyistä, mutta sisänäyttelyissä ei joudu sään armoille. Ja tää Suomen näyttelykesä ei oo sään kannalta ollut mikään unelma. Millon ollaan saatu jäätyä kuoliaaksi, istuttu koko päivä sateessa tai sitten harvoilla kerroilla paahtua helteeseen. Koskaan ei oo sopivaa, tai sitten mä oon vaan liian kriittinen? Mutta nyt on Helsingin Mastery ja Porvoo kr takana.

Mastery syysnäyttely järjestettiin Helsingin Tuomarinkartanossa ja siellä piipahdettiin kumpanakin päivänä. Lauantai olikin pikavisiitti, mentiin sinne vaan Emman junnuihin ja lähdettiin ryhmien alussa. Junnut tuomaroi Terhi Korhonen. Emmalla oli kisakoirana luottokaveri Gösta ja hienostihan se sujui jälleen kerran! Emma pääsi jatkoon ja jatkossa kaikki saivat esitettäväkseen nuoren afgaanin. Emma handlasi nuoren koiruuden oikein hienosti! Parivaljakko sijoittui hienosti neljänneksi! Käväistiin Emman kanssa ottamassa vielä ennen lähtöä tällänen upea kuva Mastery taustaa vasten :)

Sunnuntaina oltiin paikalla aikaisemmin eikä lähdetty kotiin kun vasta BIS sijoitusten jälkeen. Aamupäivällä käväisin kehässä petit Kafin kanssa tuloksena ERI1, SA, PN2, VARA-SERT. Päivä sujui mukavasti ystävien seurassa ja sääkin oli ihan siedettävä, toisin kuin lauantain sadesää...

Viikon päästä Mastery-viikonlopusta oli luvassa vuoden viimeinen ulkonäyttely, Porvoo. Porvoo on jo perinteeksi muodostunut näyttely, vuodesta 2007 asti oon siellä joka syksy ollut. Ja joka kerta tullut kipeäksi. Porvoon näyttelypaikka on tosi kiva, mutta siellä tuulee aina. Ja yleensä vielä niin, että vuorotellen on kylmä ja kuuma. Heti kun otat vaatteita pois, tulee kylmä ja sitten kun laitat niitä takas päälle niin tulee kuuma. Joka vuosi melkeempä sieltä tuodaan tuliaseksi vähintään flunssa, jos ei muuta saada.

Lauantaina lähdettiin Emman, Vilman ja Miro-partiksen kanssa aamusta kohti Porvoota. Seurattiin ja kuvailtiin pyrre-kehää ja Vilma kävi handlaamassa vetskunartun VSP:ksi. Istuskeltiin paikanpäällä ja odoteltiin junnujen alkua. Muuten ihan mukavaa, mutta oli ihan älyttömän kylmä! Junnut alkoi sitten viimein ja siirryttiin sinne. Junnujen tuomarina toimi Emmi Merta. Emma kisasi mäyräkoira Winstonilla ja suoritus oli todella hyvä siihen nähden, että koira oli 9kk! Jatkopaikkaa ei kuitenkaan irronnut, juuri koiran "osaamattomuuden" takia mutta Emma kuulema osasi asiansa! Vilma pääsi kuitenkin hienosti jatkoon pyreneittenkoiralla ja ylsi aina neljännelle sijalle asti! Onnea Vilma :)! Jäätiin vielä kattomaan vähän ryhmiä ennen kuin suunnattiin Emman kanssa kahdestaan kotia kohti ja valmistautumaan seuraavan päivän koitokseen.

Sunnuntaina lähtö oli taas aikaisin, mutta iskä lähti heittämään meitä niin ei tarvinnut itse ajaa. Sunnuntaina aamukokoonpano oli siis Jenny, minä, Emma ja Zorro. Pystytetiin kamat grandi/nahka kehän laidalle ja odoteltiin kehien alkua. Jenny käväisi kehässä staffin kanssa, mikä meni oikein hienosti, mutta tuomarin mielestä kyseinen koira oli värivirheellinen... Ennen oman kehän alkua sai sitten odotella ihan reilusti. Mulla ei ollut Zorron suhteen mitään odotuksia, koska tuomarimme Paula Rekiranta oli antanut kuukautta aikaisemmin Zorrolle pelkän ERIn tuon hännän takia. Huvitti jättää koko Porvoon reissu välistä, kun ärsytti niin paljon, että menin sen vahingossa samalle tuomarille ilmottamaan. Odotellessa aika kului mukavasti Minsku-porukan kesken kuulumisia vaihdettaessa ja mukavia höpötellessä. Ennen grandeja pääsin pyörähtämään nahkojen pn-kehässä esittämässä Noomin (Timonan Xanya Xanadu) ja Noomi sai vara-sertin.

© Jari Kunnari

Sitten olikin Zorron vuoro mennä kehään. Zorro päätti pistää koko homman ihan pelleilyksi ja alkoi heti kehään mennessä pomppia, haukkua, roikkua mun kädestä ja riehua ihan sekopäisesti. Senkin mielestä oli ilmeisesti ihan turha mennä taas sille tuomarille, jolta saa sileen ERIn, joten Zorro varmaan yritti ansaita lisäpisteitä! Yksilöarvostelussa sain sen onneksi namin avulla seisomaan, mutta ensimmäinen edestakaisin liike oli yhtä kengurunloikkaa. Toisella kerralla onnistui jo paremmin ja siitä eteenpäin jätkä esiintyi ihan siedettävästi. Kehäsihteerimme nosti punaisen lapun ja siirryimme sivuun odottamaan Killen ollessa arvosteluvuorossa. Kilpailuluokassa Zorro sijoitettiin ensimmäiseksi ja tuomari kommentoi mulle vielä "Koira liikkuu upeasti silloin kun se ei pelleile ja pompi. Toi häntä on hieman häiritsevä, kun se kaartuu liikkeessä noin mutta mä annan teille kuitenkin SA:n." Mä hymyilin siinä varsin idiootin näköisenä, mutta kun oli niin kiva saada tällä kertaa se SA! Ja Zorrosta tuli samalla myös RC ROP-juniori! Paras uros luokassa Zorro sijoittui neljänneksi saaden toisen sertinsä! Me sitten hypeltiin sieltä kehästä pois hymy korviin asti asennettuna! Pääsin vielä esittämään Rexin kasvattajaryhmässä ja Minskuille rapsahti KP.

Arvostelu:  Kookas nuori uros, joka antaa aavistuksen korkearaajaisen vaikutelman. Vahva urosmainen pää. Hyvät korvat. Hyvä kaula ja eturinta. Vahvat ja suorat eturaajat. Riittävä runko. Hyvä taka-osa. Hyvä karvanlaatu. Liikkuu tehokkaasti pitkällä askeleella silloin kun malttaa.

© Jari Kunnari

© Suvi Lehto

© Suvi Lehto

© Jari Kunnari

Grandikehän jälkeen rynnistettiin Jennyn kanssa kattomaan junnuja, jossa oli parhaillaan käynnissä jatkoonpäässeiden valinta. Osarin tuomarina toimi Laura Lehdistö. Emma kisasi beagle Forrella, jääden kuitenkin ilman jatkopaikkaa. Vilma pääsi partacollie Miron kanssa jatkoon. Ja ei voi muuta sanoa kun sen, että Vilma sai sen koiran näyttämään ihan pirun hyvältä! Sillä suorituksella olisi aivan hyvin voinut voittaa osarin, mutta ei tämän parivaljakon kolmossija huono juttu ollut! Onnea taas Vilma, sähän oot jyränny näitä junnukehiä Englannin reissun jälkeen ♥

Junnujen jälkeen ei tarvinut kauaa odotella ryhmiä. Ensimmäisenä oli vuorossa RC Junior kilpailu isossa kehässä, jonka arvosteli italialainen Claudio de Giuliani. ROP-junioreja oli reilusti yli 40. Esiarvostelussa Zorro esiintyi jo edukseen. Sisääntulo isoon kehään ei kuitenkaan ollut niin tyylikäs kun olisin toivonut, Zorro kiskoi hirveää vauhtia edessä olevien ihanien tyttöjen perään. Noh harvoin grandi nousee esiin noin suuresta rotukirjosta, vaikka esiintyisikin hienosti. Tuomari katsoi vielä kaikki juniorit läpi ja alkoi poimia jatkoonpääsijöitä. En voinut uskoa silmiäni, kun tuomarin sormi osoitti Zorroa. Jatkossa Zorro esiintyi hienosti, vähän ehkä laiskasti mutta eipä ainakaan roikkunut jakun hihoissa tai muutakaan pelleilyä. Emme kuitenkaan yltäneet neljän parhaan joukkoon, mutta voin sanoa että 11 parhaan joukkoon suuresta määrästä kauniita junioireita oli aivan mahtava päästä! Niin kuin jo aikaisemmin mainitsin, harvoin grandi tulee esiin noin suuresta määrästä koiria. Mutta ilmeisesti italialaiset tykkää mun puupäästä ;). Pääsin vielä pyörähtämään kooikerhondje kasvattaja ryhmässä Jeroomin (Black Amiikos Jeroo) kanssa. Seurattiin koko näyttely päätökseen asti ja sen jälkeen alkoi kotimatka hyvin ahtaassa autossa (iskä, Emma, minä, Miro-partis, Zorro, Jenny, Vilma + kaikkien kamat ja Vilman ylisuuri tavaramäärä :D). Ja ette arvaakkaan hyvät ystäväiseni kuinka hankalaa on puhua puhelimessa, kun takapenkillä istuu kolme nälkäistä apinaa!
KIITOS JÄLLEEN KERRAN KAIKILLE MUKAVASTA VIIKONLOPUSTA ♥

© Suvi Lehto

© Suvi Lehto

© Suvi Lehto

Nyt on sitten pitkä tauko näyttelyrintamalla. Toisaalta pitäs olla ehkä ilonen, koska yo-kirjotukset lähenee. Noh mä oon ilonen ainoastaan sen takia, että saa nukkua! Ehkä on hyvä välillä hengähtää ja aloittaa sitten kunnon energialla tauon jälkeen :)! Näkemisiin ystäväiseni!

Bassetmaista meinikiä erkkarissa 25.8.

Täällä on paikka - Karhuveljeni Koda (mun lempi "näyttelybiisi" ♥)

Yksi vuoden kohokohdista, bassettien erikoisnäyttely, on nyt koettu! Se päivä, joka kerää vuosi toisensa jälkeen basuihmiset milloin millekkin hiekka-,asfaltti- tai nurmikentälle viettämään aikaa yhdessä toisten samanhenkisten ihmisten ja koirien kanssa. Mukava päivä jälleen takanapäin ja seuraavaa erkkaria jo odotellaan!

"Voima näkymätön kun meidät yhteen tuo,
mä näin vanhat ystävät saan
tavata uudestaan."

Mulla oli siis kummatkin hurtat ilmoitettuna kehään ja matkaseuralaisena oli tällä kertaa Emma. Grandeja oli ilmoitettu huimat 49 ja tuomarinamme toimi ranskalainen rotuspesialisti Florence Leonard Nolle. Junnuluokan uroksia oli 4, joista kolme oli S-pentueen urpoja. Zorro esiintyi hienosti, paitsi en saa sitä millään laskemaan häntäänsä. Kehässä se on aina niin macho... Tuomariakaan ei pelätty, alussa vaan vähän väisteltiin kun se kurkkas suuhun. Muuten voin jälleen kerran olla tyytyväinen Zorron esiitymiseen. ERI rapsahti ja luokassa kolmoseksi veljien jälkeen. Mutta ERI erkkarissa on jo hieno suoritus! Ja Zorro on vielä niin kesken, se tarvitsee aikaa ja mä uskon että siitä tulee vielä hieno ;)!

Arvostelu: Erinomainen yksilö. Erinomainen pää ja korvat. Erittäin hyvä rinta. Oikeanlainen etuosa (suorat jalat). Erinomaiset kulmaukset. Erinomainen häntä. Hieman pehmeä karva. Erinomainen pigmentti. Liikkeessä ahdas edestä ja takaa. Hiukan liian iloinen häntä liikkeessä.

Zorron jälkeen oli hetki aikaa hengähtää ennen meidän leidin kehävuoroa. Valionarttuja oli tosi paljon ja eikä mulla ollut mitään odotuksia, tiesin olevani pelkästään ERIin tyytyväinen. Lulu esiintyi jälleen kerran hienosti ja sillä oli vieläkin se ihana drive päällä! Toivottavasti tämä meininki jatkuu ensi vuoden veteraanikehissä! Tuloksena ERI, mutta paras narttu luokasta ei irronnut sijoitusta.

Arvostelu: Erinomainen yksilö. Erinomainen pää&korvat. Erinomainen rakenne kokonaisuudessaan. Erittäin hyvä rinta. Selkä saisi olla tiiviimpi. Oikeanlainen etuosa (suorat jalat). Hieman pehmeä turkki ja liian trimmattu. Erittäin hyvä pigmentti. Erinomaiset liikkeet.

ROP (ja lopulta myös BIS) oli Iva Raicin upea Farandole (Black Majesty Farandole)! Ja voitto oli todellakin ansaittu! Tässä teille kaikille vielä ihailtavaksi kuva tosta upeudesta ♥ Mä oon jo pitkään ihaillu Farandolen kuvia ja nyt sen pääsin vihdoin näkemään livenä!

(c) Jari Kunnari

Väliajalla tuli juteltia ties kenen kanssa ja vaihdeltua paljon kuulumisia. Uskaltaiduin myös huonolla englanninkielen taidollani juttelemaan kroatialaisvieraamme kanssa ja Iva vaikutti erittäin mukavalta ihmisteltä :)! Kiitos kaikille mukavasta seurasta oli kiva höpötellä omaa rotua harrastavien kanssa pitkästä aikaa, tuntuu että oon pyöriny tuolla junnupuolella niin paljon että omat rotututut ovat jääneet vähemmälle! Tämä asia on kuitenkin korjattava pian!

Griffon fauve de bretagneissa esitin Teelan (Minskuhoff's Griffon Qanett), tuloksena ERI1, SA, PN1 ja VSP! Isossa kehässä sain viedä Teelan vielä Cocon jälkeläisryhmässä, tuloksena BIS2 ja Minskuhoff's kasvattajaryhmässä, tuloksena BIS3!

Kiitos kaikille ihanasta päivästä oli niin mahtava nähdä koko porukka taas ♥

"Olo on ku ois ollu jossain Selviytyjät-ohjelmassa" - Kouvola&Heinola kr 2012

We Are - Keke Palmer

Vaikka viime viikonloppu olikin huikea kokemus, voin myöntää että oli aivan ihana fiilis vihdoin sunnuntai-iltana lösähtää omaan sänkyyn. Kahden päivän näyttelyturnee vei kaiken puhdin tästä tytöstä. Mutta oli se kyllä sen arvoista! Matkaseurueeseemme kuului tällä kertaa perusjäsenet Jenny, Vilma, Emma ja minä tietysti ratin takana. Lisäksi meillä oli mukana karvaturvat Zorro&Lulu sekä Jennyn lainanahka Laila (joka palasi Kouvolosta kotiin). Ja jotta kaikille selviäisi kukas tämä Laila mahtaa olla, tässä teille kuvatus tuosta hurmaavasta otukaisesta.

KOUVOLA 18.8.
Lauantaiaamusta auto starttasi Espoosta ja matka kohti Kouvolaa sai alkaa. Mä pysyin hienosti hereillä koko matkan, huolimatta vähäisistä yöunista. Ja päästiin turvallisesti perille Kouvolan raviradalle. Meillä kävi myös aikamoinen tuuri, saatiin nimittäin auto melkein grandikehän viereen! Mä ryntäsin heti häkin&koirien raahaamisen jälkeen toiselle puolelle näyttelyaluetta treenaamaan shelttiherra Chilin (Silimen Merikapteeni) kanssa. Sheltit alkoivatkin pian ja me siirryttiin Chilin kanssa kehän puolelle. Chili esiintyi oikein hienosti, mutta tuloksena NUO EH3, johon syynä koko. Shelttien jälkeen oli hetki aikaa rauhoittua ennen muita kehiä.

Mulla oli tarkotuksena auttaa Humisevan Harjun-mäyriksissä, mutta tuli niin kiire grandikehälle etten kerennyt niitä viedä. Onneksi Emmalla ja Jennyllä oli sillä hetkellä vapaat kädet! Grandeja oli siis ilmoitettu Kouvolaan 4 kappaletta ja tuomarinamme toimi italialainen Massimiliano Manucci. Zörpeli meni kehään ensimmäisenä ja esiintyi oikein hienosti. Tuomaria väistettiin ihan pikkuriikkisen kun ukko kurkkasi suuhun. Tuomari hoki koko kehän ajan "Bravo, bravo!" ja kertoi mulle monta kertaa, että tästä koirasta tulee vielä upea parin vuoden sisällä. Mulla meni jo ihan ohi, että mitä Zorro ees sai olin niin häkeltynyt tuomarin palautteesta. Kehäsihteeriltä kysyttyäni selvisi kuitenkin, että ERI1 ja SA sieltä rapsahti! Sitten oli vuorossa nuortenluokan uros, joka ei saanut SA:ta eli saatin kipaista kehään hakemaan sinivalkoinen ruusuke! Siinä vaiheessa jo pompin ilosta ja hymyilin leveästi tuomarille, sillä serti oli päivän tavoite. Sen jälkeen valiouros Mikke käväisi kehässä ilman SA:ta, joten Zorro oli automaattisesti paras uros. ROP-kehässä meitä vastassa oli Tessa (MG Odette). Kun tuomari ojensi meille punakeltaisen ruusukkeen mulla varmaankin loksahti leuka sinne hiekkakenttään asti. Ihan uskomatonta! Mun junnuikäinen söpeliääliö ROP! WOW!

Arvostelu: Nice, typical expression. Very well pigmented. Excellent earset and carriage. Nice chest for the age. Soft bone and feet. The coat is not in the best condition but well for the age. Would prefer more drive.


Zorron kehän jälkeen pyörähdin kehässä tuttujen petit-tyttöjen Kafin (Humisevan Harjun You Rock My World) ja Bessyn (Chouan Dressy Bessy) kanssa. Kafilla tuloksena ERI1, SA, PN2, VA-SERT ja Bessy ERI1, SA, PN3, ROP-VET. Kiitos Noora-Liialle kun sain nämä neidot taas esittää! 

Ryhmäkehissä käytiin Zorron kanssa pyörähtämässä ilman tuloksia, mutta oon taas erittäin tyytyväinen herran käytökseen! Päästiin myös Emman ja Vilman kanssa Humisevan Harjun-mäyriskasvariin ja vein myös Bessyn veteraanikehään ilman tuloksia sieltäkin. Vauhdikas ja handlaustäyteinen päivä kerta kaikkiaan! Ainiin ja Vilma kisasi junnuissa Lulun kanssa ja parivaljakko pääsi 9 parhaan joukkoon!

Näyttelyn jälkeen suunnattiin meidän mökille Luumäelle. Hirveesti ei ehditty mökkeilystä nauttia, koska oltiin sen verran myöhään mökillä ja lähtö Heinolaan oli jo aikaisin seuraavana aamuna. Käytiin kuitenkin kaikki pulahtamassa kylmässä vedessä, josta mä kyllä juoksin ensimmäisenä kiljuen pois kun muut vesipedot (hullut) jäi sinne polskimaan.

HEINOLA 19.8.
Kello soi ihanasti klo 5.00 ja mä olin niin töttöröö huonosti nukutun yön jälkeen. Noh reippaasti vaan sängystä ylös, kamojen pakkaus ja auton kytkin ylös! Ajomatka Heinolaan sujui väsyneissä tunnelmissa, mutta jälleen kerran selvittiin ongelmitta paikanpäälle! Ensimmäisenä oli tänäänkin vuorossa shelttikehä, jossa pyörähdin taas Chilin kanssa. Tänään Chili sai ERIn ja voitti luokkansa, mutta jäi kuitenkin ilman SA:ta hyvästä arvostelusta huolimatta. Myöhemmin kävin esittämässä Chilin vielä kasviksessa.

Heinolassa Zorro oli ainoa grandi, mutta osasin jo etukäteen aavistaa ettei kummoisia tuloksia tule, koska tuomarina oli Aila Lehmussaari ja suomalaiset naistuomarit ovat tunnetusti tiukkoja. Zorro pisti kehässä sitten vielä ihan ranttaliksi (en tiedä johtuiko väsymyksestä vai mistä...) väistämällä tuomaria ja liikkeessä vilkuili vaan ympärilleen ja sähläsi. Noh EH sieltä sitten napsahti. Ei siinä muuten mitään, mutta oisin ottanu mielummin EHn hyvällä käytöksellä niin ei ois tarvinu jäädä pohtimaan että pudottiko se arvosanaa...

Arvostelu: Kookas, mittasuhteiltaan oikea. Oikeat päänlinjat. Hyvät korvat. Liikkeessä melko korkea häntä. Hyvät kulmaukset. Reisi saisi olla leveämpi. Liikkuu hyvin. Esitetään melko lyhyessä karvassa ja antaa sen vuoksi rungoltaan melko ilmavan vaikutelman. Luonne miellyttävä, mutta kaipaa esiintymistottumusta.

Zorron jälkeen vein kehään vielä Noora-Liian petitit, joista Kafi oli ROP ja Bessy ROP-veteraani. Sen jälkeen oli vuorossa Emman ja Vilman junior handler. Emma kisasi yorkshirenterrierillä ja Vilma silkkiterrierillä. Molemmat tytöt tekivät hienon suorituksen ja tuomari poimikin heidät suoraan viiden sijoittujan joukkoon. Tässä vaiheessa tuomari vaihdatti koiria ja Emman vaihdokki oli aika huvittava, koska Emma näytti aivan kääpiöltä suuren greyhoundin vierellä :D. Lopulta Emma sijoittui viidenneksi ja Vilma oli päivän paras junior handler! Go girls ♥

(c)Suvi Lehto

KIITOS TYTTELIT VIIKONLOPUSTA ♥

Kesän viimeiset päivät ja Mikkelin ryhmis!

Adam DiMarco - Now I Can Be The Real Me

Iskä vei meijät tossa viikko sitten Emman myöhäissynttärijuhlimisen kunniaksi Lintsille. En ookkaan käyny siellä koko kesänä, enkä käynyt viime kesänäkään joten oli jo korkea aika piipahtaa siellä huvittelemassa. Ekaa kertaa uskalsin raahata mukaan rakkaan ja varjellun kamerani eli leikin koko päivän uskottavaa (tai vähemmän uskottavaa) turistia. Uskaltauduin myös ensimmäistä kertaa Rakettiin, koska ajattelin sen olevan yhtä ihana kun viime kesän Tower of Terror, mutta ei se sitten sitä ollutkaan. Noh ei siitä ja kiljumisesta enempää vaan kuvapläjäys Linnanmäeltä :)!

pakkohan se oli testata kun totuus paljastui :D

Näin loman viimeisinä päivinä päästiin onneksi vielä käväisemään mökillä näyttelyreissun ohella ja koirat nautti jälleen kerran täysin siemauksin. Tässä vielä kuvia meidän mökiltä ennen kun siirryn selostamaan näyttelystä!

Zorro, suuri saalistaja

Lauantaina 11.8 suunnattiin Emman ja koirien kanssa mökiltä kohti Mikkelin ryhmänäyttelyä. Grandeja oli ilmoitettu 7 ja tuomarinamme oli Paula Rekiranta. Zorro esiintyi tällä kertaa kehässä tosi hienosti, eikä pelännyt tuomaria! Olin tosi iloinen tästä parannuksesta! Zorro sai ERIn ja oli luokkansa ykkönen, mutta jäi ilman SA:ta, koska häntä kaartuu liikkeessä liikaa selän päälle. Noh ei voi mitään, meillä on onneksi tulossa paljon näyttelyitä vielä, jos se serti jostain napsahtaisi. Mutta mä sitten menin ilmottamaan Zorron myös Porvooseen, jossa meillä on sama tuomari eli hukkareissu tulee... 

Arvostelu: Erittäin hyväntyyppinen nuori uros. Oikeat rungon mittasuhteet. Hyvä pään pituus. Otsapenger saisi olla selvempi. Hieman takaluisu kallo. Hyvät korvat. Kaunis kaula. Hyvä ylälinja. Pitkä häntä. Oikein kulmautuneet hyväluustoiset raajat. Ikäisekseen riittävä runko. Hyvä karva. Riittävä askelpituus. 

Sitten oli Lulun vuoro mennä kehään, tuloksena ERI ja SA. Paras narttu luokassa Lulu oli toinen, siskopuoli Siirin ollessa ykkönen. Onnea Päivi ja Siiri!

Arvostelu: Tyypiltään erinomainen vankkarunkoinen narttu. Hyvä pään pituus. Oikea ilme. Hyvät korvat. Vahva kaula. Hyvä ylälinja. Hyvä eturinta. Oikea-asentoiset raajat. Runsas riittävän karkea karvapeite. Liikkuu hyvin sivulta. Takaa kapeasti.

Pääsin esittämään kehään myös Noora-Liian petitit Humisevan Harjun You Rock My World "Kafin" tuloksena ERI1,SA,PN1,ROP ja Chouan Dressy Bessy "Bessyn" tuloksena ERI1, ROP-veteraani. Hurmaavia tyttöjä kumpainenkin ja kiitokset Noora-Liialle että sain teidän koiria taas viedä ja Emma sai viedä myös mäyriksiä! Viikon päästä Kouvolossa ja Heinolassa uudet kujeet ja koitokset! Näkemisiin!

Kafi

Bessy