Blogi on taas elänyt hiljaiseloa. Ei oikeestaan oo ollu mitään päivitettävää, enkä oo pahemmin jaksanu koiriakaan kuvailla. Ajattelin nyt kuitenkin jälleen vähän kirjoitella aiheen vierestä, alkaa nimittäin nää postausideat loppumaan... Mutta jos jollain teistä, arvoisat lukijani, on heittää postausideoita niin niitä otan avosylin vastaan! Sieltä sivun alareunasta löytyy se kommenttilaatikko ja sillä on nälkä ;). Kohta on luvassa taas näyttelyitä, joten blogi ei kuivahda pystyyn! Olisi kuitenkin kiva kirjoitella tänne jotain muutakin kun vaan noita näyttelypostauksia.
Päätin kirjustella tänne mun viime sunnuntaista, jonka vietin Hennan kanssa Helsingissä. Lähettiin sinne jo aamupäivällä valokuvailemaan ja illalla suunnattiin Aleksanterin teatteriin kattomaan Aladdin musikaalia. Ensin käytiin Hietaniemen hautasmaalla ja sitten kierreltiin vaan ympäri Helsinkiä. Turistikierroksen jälkeen päädyttiin siis Aleksanterin teatterille. Tässä kuvia meidän Helsinki-tourneesta:
Päivä oli oikein mukava ja meillä oli tosi hauskaa Hennan kanssa. Sunnuntain kohokohta oli kuitenkin ehdottomasti Aladdin-musikaali. Mä oon aina rakastanu Disney-leffoja ja Aladdin on yksi mun ehdottomista suosikeista. Innolla odotin, että pääsen sen musikaalina näkemään. Enkä todellakaan joutunut pettymään! Ainoastaan jäi harmittamaan se, ettei teatterissa saanut kuvata ja mä oisin halunnu yhteiskuvan sen Aladdinin kanssa (hihi se oli komee). Musikaali oli siis kaksikielinen (siis kaksiKIELINEN ei kaksimielinen niinkun mä aina ton sanan luen :D) eli siinä puhuttiin sekä suomea että ruotsia. Tämä ei kuitenkaan häirinnyt ja kaiken ymmärsi! Laulut oli toteutettu todella kauniisti ja etenkin Aladdin (Jon-Jon Geitel) ja Jasmine (Anna Victoria Eriksson) omistivat upeat äänet! Lisäksi lavastus ja puvustus oli tosi hienosti tehty! Ja on todella hienoa huomata, että Suomesta löytyy noin lahjakkaita näyttelijöitä.
Musikaalin viimeinen näytös on nyt tänä sunnuntaina, 14.10 ja suosittelen sitä ehdottomasti kaikille! Pieni varoituksen sana kuitenkin...
Musikaali voi aiheuttaa seuraavanlaisia sivuvaikutuksia:
- haaveilua ihanasta satumaisesta romanssista
- tiettyjen lauseiden jatkuvaa tykytystä takaraivossa (mm. Konna rotta, ei oo totta; Ei oo kaveria parempaa; Vain kun mun on nälkä...)
- jatkuvaa laulamista, joka ei välttämättä ole ulkopuolisille kovinkaan miellyttävää
- trailerin replay-napin loputonta hakkaamista
Tähän vielä musikaalin kotisivuilta lainattu upea kuva kaikkien ihasteltavaksi :)!
 |
| © Matti Rajala |
