Moi. Viimeisimmästä blogipostauksesta on vierähtänyt taas tovi. Voisin sanoa olleeni aikalailla kiireinen viime aikoina (mitä onko mulla elämä?). Pääsin joulukuun alussa aloittamaan työt tuntisopimuksella mun lemppariliikkeessä ja on ollut mukava päästä sinne nyt viikoittain. Töihin menee mielellään, kun siellä odottavat parhaat työkaverit ja monet jo tutuksi tulleet asiakkaat. Viime sunnuntaina eräs asiakas kiitti mua erityisen loistavasta asiakaspalvelusta ja sellainen saa aina hymyn huulille. Tämän vuoden puolella aloitin työt myös Pasadalla, jossa tein työharjoittelun viime keväänä. On ollut huippua työskennellä Heidin kanssa ja oman alan hommien parissa. Tästä tulee vielä jotain suurta!
Kevät on tulossa. Kuiva asfaltti ja auringonpaiste saa mulle kauheen kevätfiiliksen päälle. Koirien kanssa on jaksanut lenkkeillä ihan toisella tavalla ja oma mielikin on virkeämpi. Oon muuten pysynyt aika hyvin uudenvuodenlupauksessani ja herännyt työaamuina aina monia tunteja ennen lähtöä. Hyvä minä! Oon myös nähnyt paljon kavereita, toki haluaisin nähdä vielä useammin. Mutta miettikää, tammikuussa kävin kahdissa pippaloissa samana päivänä, omg. Tänä viikonloppuna mulla on pitkästä aikaa vapaata, joten lähdetään parin kaverin kanssa ulos ja käyn katsomassa Jennyn whippet vauvaa c:
Tuleva kevät näyttää erittäin miellyttävältä ja on tulossa monia juttuja mitä odottaa. Maaliskuussa pääsee vihdoin avaamaan keikkakauden, tällä kertaa luvassa Sunrise Avenue sekä Roope Salminen ja Koirat. Satin Circuskin toivottavasti ryömii pian esiin kolostaan ja julkaisee tämän vuoden keikkalistan, on jo vähän ikävä. Huhtikuulle ostettiin liput Antti Tuiskun Peto show -keikalle, koska eihän sitä vaan voi missata. Kesäkuun 5 Seconds Of Summerin keikkakin alkaa jo pikkuhiljaa kutkuttelemaan takaraivossa. Nyt kun tässä musiikista puhutaan niin onko joku yllättynyt, että mulla on taas uusi julkkisihastus? American Idolin Mackenzie Bourg tuli ja vei mun sydämen ♥
Maaliskuussa tulee uusi Digimon leffa, jota ollaan siskon kanssa jo kärsimättöminä odoteltu! Myös Once Upon A Time palaa tauolta. Pääsiäisenä on vuoden ensimmäinen näyttely Imatralla. Siellä pääsen toisena päivänä tuomaroimaan junior handler kilpailun ja toisena päivänä valokuvailemaan. Vähän jo jännittää ensimmäinen virallinen tuomarointi! Omien koirien näyttelyvuosi 2016 näyttää erittäin köyhältä. Olen tutkinut tarkkaan tuomareita ja melkein kaikki tuomarit tuppaavat rokottamaan joko purennasta tai koosta enkä viitsi pelkkää Lulua raahata. Tulen toki pyörimään näyttelyissä Dogxpressin hommissa, mutta katsotaan kuinka vähäiseksi itse kehäily jää.
Kuva: pixabay.com
Mä oon jo liiankin tottunut siihen, että joka vuosi pääsee reissuun ja nyt on vuoden ensimmäinen (toivottavasti ei viimeinen) matka varattu! Pohdittiin pitkään kohdetta, mutta mä sain kaikki innostumaan Islannista. Oon jo jonkun aikaa ihastellut kyseisen maan kauneutta ja toukokuussa suunnataan siskon, iskän ja tämän naisystävän kanssa yhdeksäksi päiväksi Islannin upeisiin maisemiin. En malta odottaa, tule jo pian!
Helmikuun tokalla viikolla käytiin piipahtamassa Tukholmassa. Kasper pääsi toteuttamaan suurimman unelmansa ja sai pitää laiskiaisvauvoja sylissä. Voi toteutuispa munkin unelmat noin helposti... Oli ihan mukavaa käydä vähän uusissa maisemissa ja karata arjesta hetkeksi (mähän en siis koskaan oo varsinaisesti Tukholmassa ollut, jollei Friends Arenaa lasketa).
Mitkä asiat teillä käynnistää kevätfiiliksen? Onko täällä muita kevätihmisiä, jotka nauttii niistä hetkistä kun luonto alkaa pikkuhiljaa herätä eloon?
Vuosi 2016 on lähtenyt vauhdilla käyntiin. Ollaan saatu nauttia valkoisesta ja kylmästä talvesta. Koirat on nauttineet älyttömästi, omistaja ei niinkään. En kyllä ymmärrä miten noi kaks ei palele edes -25°C, kun kaikki muut on ostamassa tossuja ja toppatakkeja koirilleen. Näin vuoden alussa on jo kerennyt miettiä tulevaa vuotta ja sitä mitä kaikkea se voisi pitää sisällään. En oo aikasempina vuosina tehnyt minkäänlaisia lupauksia tulevalle vuodelle. Nyt päätin luvata pari asiaa, jotka pyrin toteuttamaan.
Tänä vuonna lupaan...
...hankkia mun ensimmäisen tatuoinnin. Mä oon jo monia vuosia haaveillut tatuioinnin ottamisesta, mutta oon aina vaan viivytellyt sen kanssa. Mielessä on jo millaisen siitä haluan, lopullinen suunnitelma pitäisi vain toteuttaa. Eniten tätä päätöstä on pitkittänyt pelko kivusta. Päätin kuitenkin, että tänä vuonna en pelkää ja käyn hakemassa sen kuvan ihooni. Sen verran voin vihjata, että se tulee jotenkin liittymään Harry Potteriin.
...olla aktiivisempi blogissa ja Youtubessa. Mä oon tosi laiska bloggaaja ja vitkuttelen tekstien kirjotusta aina mahdollisimman pitkään. Tänä vuonna yritän ottaa tähän sellasen positiivisemman asenteen ja kirjoittaa sillon kun tuntuu siltä. Reissupostauksia voisin alkaa kirjoittamaan jo siellä itse reissussa niin sais aidompia fiiliksiä mukaan. Tähän samaan liittyen koitan myös valokuvata enemmän. Viime vuonna innostuin lisää videoiden tekemisestä ja koitan tänä vuonna olla aktiivisempi myös niiden kanssa.
...tehdä ensimmäisen cosplayni. En tiedä kuinka monelle teistä cosplay on tuttu, mutta sehän on siis harrastus, jossa ihmiset pukeutuvat manga-, anime-, sarjakuva-, peli- tai elokuvahahmoiksi (T. Wikipedia). Mä oon jo useamman vuoden ollut kiinnostunut cosplaysta ja viime vuonna innostus vaan kasvoi ihanan ystäväni (Eve ♥) innoittamana. Tänä vuonna aion siis pukeutua yhdeksi lempihahmokseni lempisarjastani. Oon alkanut jo haalimaan asustusta ja kevään aikana toivottavasti tulee kuvia myös tänne blogin puolelle :)
...olla vähemmän laiska. Mä oon laiska. Vapaapäivinä kulutan aina koko päivän nukkumiseen ja sängyssä lahnailuun. Työpäivinä nukun myös aina niin pitkään, että ehdin vaan käyttää koirat pihalla ja hoitaa itseni kuntoon. Tähän kaipaan muutosta. Haluan herätä aamuisin aikaisemmin, jotta päivä ei mene täysin hukkaan. Ja vapaapäivätkin voisi koittaa käyttää hyödyllisemmin kuin tuijottelemalla sarjoja sängyn pohjalla koko päivän. Aina kun pitää lähteä johonkin haluaisin mielummin jäädä kotiin vaikka loppujen lopuksi mulla on kuitenkin kivaa kun saan raahauduttua esim. näkemään kavereita. Tästä eteenpäin siis innolla kohti kaikkia mukavia juttuja :)
Tähän loppuun vielä linkki uusimpaan videoon, johon kokosin parhaita hetkiä vuodesta 2015 ja lopussa myös näitä uuden vuoden lupauksia videomuodossa. Kannattaa tsekata ja kurkata lopusta ainakin mun harjotuscossi Killianista :D
Mulla vuosi ei vaihtunut ihan niin railakkaasti kuin monella muulla. Oltiin koirien kanssa kotona, syötiin tartaria ja nachoja ja katsottiin ainakin 25 jaksoa Digimonia. Ilotulituksia käytiin ihailemassa viereisillä kallioilla. Erittäin rauhallinen vuoden aloitus täällä päin siis.
Nyt kun eletään jo ensimmäisiä päiviä uudesta vuodesta, haluan hetkeksi vielä pysähtyä muistelemaan mitä kaikkea 2015 piti sisällään. Vuoteen mahtui monia paljon keikkoja, ulkomaan reissuja sekä ihania ystäviä. Valmistuin koulusta ja moni unelma toteutui. Keräsin tähän kuukausittain mukavia muistoja.
Tammikuussa lähdin ensimmäistä kertaa yksinäni reissuun, Pariisiin. Tapasin siellä 21-vuotis syntymäpäivänäni suurimman idolini Tom Feltonin. Aloitin koulun TOP-harjoittelun Pasadalla. Pääsin myös pitkästä aikaa kuuntelemaan lempparibändiäni Satin Circusta Nosturiin. Tehtiin Emman kanssa meidän TV-debyytti samaisen bändin kanssa SuomiLovessa. Meidän pätkän voi katsoa vielä täältä.
Helmikuussa olin ensimmäistä kertaa elämässäni risteilyllä, yleensä olen mennyt vain reittimatkoilla koiranäyttelyharrastuksen yhteydessä. Nyt pääsin Ruotsin risteilylle poikaystävän ja kahden kaverin kanssa ja samalla kuulin kaksi Satin Circuksen keikkaa. Käytiin Jennyn kanssa ihailemassa Disneyn taikaa jäällä. Kokoonnuttiin ihanien koulukavereiden kanssa kahville. Lulu voitti Eukanuban Facebook kilpailussa "Valloittavin Veteraani 2015" tittelin ja saatiin hieno ruusuke seinää koristamaan.
Maaliskuussa sain olla ylpeä pikkusiskosta, joka nappasi junior handler osakilpailuvoiton Lahdessa. Päästiin nauttimaan huikeasta Kevätklassikosta, jota tähdittivät huikeat bändit Satin Circus ja Elias Kaskinen ja Päivän Sankarit.
Huhtikuussa pääsin TOP-harjoittelun puitteissa Heidin kanssa reissulle Vaasan näyttelyyn. Zorro avasi vuoden näyttelykauden pääsiäisenä ja oli hienosti paras uros 3 isossa joukossa. Myös tässä kuussa sain kuulla livemusaa Satin Circuksen jätkiltä.
Toukokuussa valmistuin media-assistentiksi. Telkkarista tuli debyyttini Salatuissa Elämissä sairaanhoitajana. Mummokoira yllätti Tampereella ollen rodun paras veteraani. Kävin kolmella Satin Circuksen keikalla melkein peräkkäisinä päivinä. Nautittiin pitkästä aikaa mökkeilystä.
Kesäkuussa pääsin kokemaan elämäni hienoimman konsertin ja neljän vuoden odotus palkittiin kun One Direction saapui vihdoin Suomeen. Matkustin Milanon Maailmanvoittajanäyttelyyn ja sain nauttia hetken lämpimästä kesästä. Pääsin leikkimään kouluratsastajaa Tuomarinkartanon vinttikoirien EM maastokisojen avausseremoniassa.
Heinäkuussa lensin taas pois Suomesta, tällä kertaa vietin viikon Sveitsissä. Käytiin samalla reissulla myös Saksan puolella isossa Europaparkissa. Ennen reissua treffattiin ritariporukalla kakkugalleriassa ja kyllä naurua riitti. Muistan vieläkin Ainon tarinan itkijänaisista...
Elokuussa lähdettiin pikkusiskon kanssa kummankin lempparikaupunkiin Lontooseen, jossa tavattiin myös Jamie Campbell Bower. Reissu oli oikein onnistunut ja meillä oli super hauskaa. Tässä kuussa ehdittiin käydä parissa näyttelyssä ja Heinolassa Zorro oli rodun paras. Käytiin myös mummolassa Kotkassa ja nähtiin Satin Circus pitkän kesätauon jälkeen.
Syyskuussa pääsin Dogxpress porukalla Norjaan Euroopan Voittaja -näyttelyyn ja opin vähän karavaanarin elämästä. Käytiin Kasperin kanssa Elämä Lapselle konsertissa. Satin Circuksen jäbelit veti ihan huikeen keikan Lebonkissa.
Lokakuussa näin ensimmäistä kertaa Roope Salminen ja koirat yhtyeen ja tapasin Jon-Jon Geitelin, ketä olen ihaillut jo monta vuotta. Tuo keikka ei suinkaan ollut ainoa vaan Satin Circus esiintyi Tallinnan laivalla ja pitkästä aikaa kävin myös katsomassa Antti Tuiskua, joka oli aivan huippu! Ihasteltiin kauniita valoja Linnanmäellä. Meillä tuli Kasperin kanssa 2 vuotta yhdessäoloa täyteen. Käytiin Nuuksiossaja Zorro pääsi jäljestämään.
Marraskuussa kävin Zorron kanssa vähän pidemmällä koiranäyttelyssä, nimittäin Sveitsissä. Hienostihan siellä meni, kaksi sertiä lähti mukaan ja yllätyksenä myös ryhmävoitto! Myös tässä kuussa tuli käytyä keikolla, tällä kertaa Softenginen ja Sannin. Samalla reissulla kun haettiin Zorron kasvattajalta lentoboksi, käytiin tsekkaamassa Vanha Porvoo ja syömässä.
Joulukuussa vietin kuun ensimmäisen viikonlopun vuoden suurimmassa koiranäyttelyssä Messukeskuksessa. Sain kannustaa siskoani junior handler SM-kilpailussa ja samalla sivusilmällä kuolata komeaa tuomaria. Töitä riitti oikeen urakalla ja sain pienen tuntisopimuksen Mankkaan myymälään. Juhlin leppoisaa joulua äidin luona.
2015 oli hieno vuosi. Toivon, että vuosi 2016 olisi vähintään yhtä ikimuistoinen, jollei jopa vielä enemmän kuin edeltäjänsä. Tsemppiä kaikille uuteen vuoteen ja näkyillään!
Niin se vaan oli ja meni. Joulukuun alusta ei tarvinnut kauaa laskeskella päiviä aattoon. Mun päivät kuluivat hyvin nopeasti, koska olin melkein joka päivä töissä. En toki valita, meillä on ihan huippu työporukka ja asiakkaiden kanssa sai yhdessä valita lemmikeille joululahjoja. Pitkän työputken jälkeen pääsin sitten pariksi päiväksi äidin luokse viettämään joulua.
Joulu sujui mukavissa tunnelmissa perheen seurasta nauttien ja jouluruokia mussutellen. Miten sitä ahtaakin joka vuosi itsensä niin täyteen ruokaa vaikka aina on vatsa seuraavat päivät kipeänä? Kai se johtuu siitä, että noita ruokia saa sen kerran vuodessa ja ne on niin hyviä. Jouluaattoa edeltävänä yönä käytiin hautausmaalla moikkaamassa isovanhempia ja aamulla herättiin Emman kanssa katsomaan lastenohjelmia. Päivän sai malttamattomana odotella joulupöytään istumista ja taisi pihan oravallakin vatsa kurnia, sen verran se kävi kinkkua kyttäämässä. Iltapäivällä päästiin vihdoin herkuttelemaan äidin ja Ekun jouluruokia. Ilta kului mukavissa merkeissä yhdessä jutellen ja toisten seurasta nauttien. Jouluaatto päättyi seuraavan päivän puolella ratkenneeseen Trivial Pursuit peliin, joka me Kasperin kanssa voitettiin.
Lahjaksi sain kaikkea hyödyllistä; paljon kosmetiikkatuotteita, ihanan tuoksuiset Bed Head shampoot, uuden lämpimän yöpuvun iskän arkitsiin asumisolosuhteisiin, leffalippuja, pyyhkeitä, rahaa, suklaata, vuoden aikana kuolaamani Harry Potter kirjat (Maaginen maailma ja Suuri otuskirja), kaikki Harry Potter DVD:t sekä kaksi The Flash paitaa.
Tällä kertaa en niinkään valokuvannut meidän joulua, mutta kokosin joulustamme tunnelmavideon! Kannattaa ehdottomasti tsekata tämä :)
Hui kauhea miten nopeaa tää vuosi on mennyt. Siis nyt eletään jo marraskuuta ja jouluunkin on enää vähän päälle kuukausi. En tiedä kiihtyykö tää ajan kuluminen sen mukaan mitä vanhemmaksi tulee, mutta siltä se vähän tuntuu. Lisäksi olen viime aikoina elänyt laiskaa elämää ja herännyt vapaapäivinä vasta puolen päivän jälkeen. Pitäisi ehkä herätä aiemmin, ettei päivät vaan kuluisi hukkaan. Ensi viikolla lähden käymään Sveitsissä ja sen jälkeen vuoden viimeinen näyttely Messarissa kolkutteleekin jo oven takana. Joululahjojakin pitäisi alkaa pikkuhiljaa kahmimaan.
Viime aikoina oon saanut nauttia uudesta loistavasta musiikista ja lempparisarjojen katselusta lämpimien peittojen alla. 5 Seconds Of Summer julkaisi toisen levynsä viime kuussa ja tykkäsin hirveästi. Toinen toistaan upeampia biisejä, enkä malta odottaa niiden kuulemista Hartwall-areenalla kesäkuussa. One Directionilta tulee uusi levy perjantaina ja tähän mennessä julkaistut kappaleet lupaavat erittäin hyvää. Tää tulee olemaan ehdottomasti bändin paras levy. Sanon tän saman kyllä joka vuosi, mutta tää levy on jotenkin ihan uudella tasolla. Monet mun kaveritkin on varovasti tulleet myöntämään, että tykkää uusista biiseistä ja se saa mut iloiseksi.
Sain luettua Varjojen kaupungit -sarjan viimeisen osan. Nyt on jotenkin haikea olo. Tykkäsin kirjan onnellisesta lopusta ja suljin sen hymyssä suin. Silti olisin halunnut jatkoa. Odotan innolla (tosin hieman kriittisesti) tammikuussa alkavaa Shadowhunters tv-sarjaa. Ikävöin kyllä Jamietä ja Lilyä pääosissa, mutta annan uusille näyttelijöille mahdollisuuden. Pitäisi myös käydä lainaamassa seuraavaksi Cassandra Claren The Infernal Devices -kirjasarjan ensimmäinen osa.
Nää postauksen kuvat on otettu Porvoosta, jossa käytiin viime viikonloppuna ihastelemassa Vanhaa kaupunkia.
Innostuin myös pitkästä aikaa tekemään videota Youtuben puolelle. Tällä kertaa lueskelen teille mun vanhoja päiväkirjoja, joista löytyi ihan hauskoja juttuja.
Mulle on tullut jo melkeenpä tavaksi käydä Lontoossa kerran vuodessa. Mutta miksipä ei? Lontoo on kiva ja monipuolinen kaupunki. Ja kyllähän sitä pitää aina välillä käydä kotona, Tylypahkassa. Tällä kertaa lähdin matkaan pikkusiskoni Emman kanssa ja meillä oli aika hauska reissu. Vanhemmat oli kovin huolissaan, koska eihän me kaksi toheloa nyt mitenkään pärjättäisi kahdestaan ulkomailla! Hengissä selvittiin ja takaisin kotiinkin päästiin.
Matkamme Lontooseen starttasi elokuun 18. päivä. Saavuttiin Lontooseen jo aamupäivällä, joten meillä oli vielä koko päivä edessämme. Ensin käytiin hakemassa meille metrokortit ja neljän päivän liput oli sen verran tyyriit, että päädyttiin lataamaan kortille 20 puntaa ja koitettiin kävellä mahdollisimman paljon. Vicotrialta hypättiin metroon (ja ei meinattu löytää oikeaa raidetta :D), josta suunnattiin hotellillemme Notting Hilliin. Täytyy sanoa, että tämä oli tällä hotellilla oli tähän mennessä kaikista kivoin sijainti. Notting Hillistä pääsee helposti kaikkialle, paljon kauniita taloja ja ruokapaikkojakin löytyi. Jätettiin laukut hotellille ja lähdettiin kohti Lontoon eläintarhaa.
Eläintarhassa saatiin kulutettua hyvin monta tuntia. Nähtiin loikkivia kenguruita, laiskiaispoikanen ja melkeen lentäviä pingviinejä (iskä luuli niitä delfiineiksi kun näytettiin video). Emma löysi myös sieluntoverinsa emut. Hyvin oli elukoita hereillä, joten nähtiin paljon kaikenlaista. Lontoon eläintarhassa pääsee myös samaan häkkiin apinoiden kanssa, joka oli ihan hauska kokemus!
Eläintarhan jälkeen käytiin tekemässä hotellilla check-in, jonka jälkeen lepuuteltiin jalkoja hetki. Ei kuitenkaan haluttu nyhjätä hotellilla loppuiltaa, joten lähdettiin ulkoilemaan. Pienen kävelymatkan päästä löytyi iso puisto ja päätettiin lähteä kävelemään sinne. Nähtiin hirveesti joutsenia ja hanhia, joiden luokse pysähdyttiinkin ottamaan kuvia. Bongattiin reissulla myös Peter Pan patsas. Tän jälkeen käytiin hakemassa Mäkkäristä iltapalaa ja suunnattiin nukkumaan.
Herättiin hyvissä ajoin keskiviikkona ja mentiin metrolla Oxford Streetille. Oxfordista käveltiin Tottenham Court Roadille (koska metro ei mennyt sinne asti, siellä oli jotain rakennustöitä käynnissä). Seuraavaksi alettiin etsiä Phoenix Theatrea ja sen stage dooria. Teatteri löytyi yllättävän nopeasti ja stage door häämötti pian edessämme. Ja miksikö me oltiin täällä teatterilla?
Mulla ja Lontoolla on joku juttu. Ja se juttu on sellanen, että aina kun meen Lontooseen universumi haluaa mun tapaavan jonkun näyttelijän. Ei, mä en todellakaan koskaan ikinä törmää keneenkään Lontoon kaduilla (vaikka Tom Felton ja Charlie Rowe oli kummatkin Lontoossa nyt samaan aikaan kun mä, sniif...). Mutta aina mun Lontoon reissujen aikaan sattuu joku näytelmä jossa esiintyy joku mun suosikkinäyttelijöistä. Ja nää selviää mulle aina vasta vähän ennen reissua. Ekalla kerralla se oli Charlie Rowe, toisella Daniel Radcliffe. Nyt vuorossa oli Jamie Campbell Bower. Mä olin etukäteen ottanut selvää monen aikaan Jamie yleensä tulee töihin ja oltiin ajoissa paikalla. Saatiin me kauan odotella ja vainoharhaisesti luulla kaikkia mahdollisia ihmisiä Jamieksi :D. Noin 40 minuutin odottelun jälkeen yhdeltä kadulta kuului tuttu ääni ja me Emman kanssa vilkaistiin nopeasti toisiamme. Pian nähtiin Jamie kulman takana puhumassa puhelimeen. Puhelun loputtua Jamie oli jo menossa ovesta sisään, kun me juostiin sen perään. Montaa sanaa ei keretty vaihtamaan, mutta yhteiskuvat saatiin c:
Jännittävän stalkkausreissun jälkeen suunnattiin ostoksille. Paljoa ei tarttunut mukaan, mutta ainakin ihanat Harry Potter tupasukat sain napattua itselleni. Käytiin Hamleysin lelukaupassa ihailemassa kaikkia kivoja juttuja ja tsekattiin myös Picadilly Circus. Haukattiin vähän syömistä, jonka jälkeen oli luvassa lisää julkkiksia. Tällä kertaa julkkikset eivät olleet oikeita niinkun Jamie vaan vahanukkeja. Loppuilta vietettiin siis Madame Tussaudsissa. Tällä kertaa tuli otettua paljon selfieitä eri julkkisten kanssa ja mun snapchat seuraajat pyörittteli varmaan silmiään runsaan kuvaspämmin takia. Uutuksia viimekerrasta oli Avengers supersankarit (Captain America ♥) ja Star Wars. Hauskaa oli ja saatiin nopeasti ilta kulumaan. Hotellilla saatiin aikaiseksi tappelu suihkun kanssa. Edellisenä iltana se oli toiminut moitteettomasti, mutta tänään lämpöä ei saanut säädettyä eikä suihkua meinannut saada pois päältä. Emma joutui ensimmäiseksi uhriksi ja kuulin kylpyhuoneesta huudon "APUA TÄÄ POLTTAA". Joku tajunnut että siinä vaiheessa kannattaisi nousta pois suihkusta ja koittaa laittaa se pois päältä :D
Torstai oli viimeinen kokonainen päivämme Lontoossa. Aamulla sain vetää ensimmäistä kertaa päälleni Puuskupuh tupavaatteet. Seuraava kohteemme oli Tylypahka. Tai siis Harry Potter studiot. Käytiin ensin täyttämässä vatsamme ravintolassa oikein herkullisillat pasta-annoksilla. Siitä otettiin suunnaksi Watford Junction. Lähdettiin vähän liian myöhään ja koko matkan olin ihan paniikissa ettei keretä. Studioilla oli kuitenkin paljon jonoa, joten kerettiin oikein hyvissä ajoin paikalle.
Ajattelin, etten näin kolmannella kerralla enää itkisi. Mutta kyllä ne silmät vaan kostui taas jo alkuvideon aikana ja pari kyyneltä vierähti poskelle Suuressa Salissa. On se vaan niin kaunis. Mä oon aiemmilla kerroilla halunnut kovasti kuvailla videota, mutta oon päätynyt kuitenkin ottamaan valokuvia. Nyt mulla oli toinen melkeen media-assari mukana, jolle uskalsin antaa vastuun valokuvaamisesta niin sain itse kuvattua muistoja tästä taianomaisesta paikasta videolle. Studioilla oli tehty pieniä uudistuksiakin! Malfoyden kartano oli muokattu Kuoleman varjelukset osa 1 kohtaukseksi ja viereen oli lisätty tavaroita Borgin&Burkesista.
Aivan uusi osio oli King's Cross. Ja että se oli upea. Hogwarts Express loisti punaisena laiturilla, päästi ilmoille höyryä sekä junan tuuttausta. Tulipa melkein oikeasti sellainen fiilis, että tässä ollaan nyt menossa Tylypahkaan. King's Crossilla pääsi astumaan sen ihka aidon ja alkuperäisen Hogwarts Expressin kyytiin! Vaunuun oli tehty omat osasto eri elokuvista. Lisäksi asemalla oli kärryjä seinissä, interaktiivinen junavaunu ajelu sekä King's Cross kauppa.
King's Crossin jälkeen käytiin juomassa kuppi kermakaljaa, ihailtiin pihalavasteita ja taikaeläinosastoa. Sen jälkeen oli vuorossa tuttu Viistokuja, taidekuja sekä loppuhuipennuksena aina niin upea ja taianomainen Tylypahkan pienoismalli. Kierroksen jälkeen pelleiltiin kaupassa ja ihailtiin kaikkia hienoja tavaroita. Ne kaikista hienoimmat olivat kuitenkin sen verran tyyriitä, että tällä kertaa lähdettiin tyhjin käsin takaisin hotellille (nyyh, se tupakaapu ois ollu niiiin ihana). Kaiken kaikkiaan saatiin kulutettua studioilla 5 tuntia ja kyllä uni maittoi kun päästiin takaisin Notting Hilliin!
Perjantaina koitti kotiinlähdön aika. Käytiin syömässä aamiaiseksi patongit ja sen jälkeen hypättiin metroon kohti Westminsteriä. Käytiin siis tsekkaamassa Big Ben ja London Eye. Tämän jälkeen mentiin bussilla Victorian asemalle, josta hypättii Gatwick Expressiin. Loppupäivä kului hitaasti lentokentällä kirjaa lukien. Illalla olikin taas aika vilkuttaa lentokoneen ikkunasta taakse jäävälle Lontoolle ja kuiskata näkemiin.
