It’s a beautiful life - Tuuloksen ryhmis ja muuta läpinää

"Hurjan" kolmen viikon näyttelytauon jälkeen oli taas aika hypätä ratin taakse ja ottaa suunta kohtia koiranäyttelyä. Tällä kertaa vuorossa oli Tuuloksen ryhmänäyttely, jonne lähdettiin Emman kanssa istumaan parkkihalliin koko päiväksi :D. Kyllä, näyttely järjestettiin siis kauppakeskus Tuuloksen parkkihallissa. Ei ole ehkä mikään ihanteellisin näyttelypaikka, mutta kyllä siitä selvittiin. Aamulla meinasi tulla kiirus, kun oltiin luvattu mennä esittämään petittejä ja jouduttiin jättämään auto tosi kauas, josta sitten yritettiin pikapikaa keretä petit-kehälle. Ja kerettiinkin juuri ja juuri. Vein kehään Kafin (Humisevan Harjun You Rock My World), joka oli lopulta ROP! Esitin myös varsinaisesta kehästä myöhästyneen Turren, joka sai ERIn.

Pitkän, todella pitkän odottelun jälkeen vihdoin joskus iltapäivällä tuijotettuamme yli tunnin ajokoirakehää, oli grandien vuoro päästä kehään. Tuomarinamme toimi Juha Lehtinen. Mä olin pitkän odottelun aikana saanut luotua itselleni kivan jännityksen päälle, mutta kehään menessä se oli onneksi jo vähän laantunut. Mutta oma rauhallisuus ei auttanut Zorron kohdalla vaan se veti ihan pelleilyksi taas. Kun tuomari tuli tutkimaan, se väisti, mutta Lehtinen antoi asian olla ja arvosteli lopun suoraan liikkeistä. Ja mun yllätykseksi tuli ERI, SA ja samalla urosten voitto.

Arvostelu: Tyyppi erinomainen. Mittasuhteiltaan oikea, hyvälinjainen uros. Hyvä pää, kaula ja rintakehä. Hyvä selkä ja lantio. Oikea karvanlaatu.

Mia kävi juoksemassa Lillan ja Mallin kanssa kehässä ja sitten oli Lulun vuoro. Tuomari juoksutti tosi paljon, mutta Lulu jaksoi hienosti töpötellä kehän monta kertaa ympäri. Saatiin ERI, SA ja ROP-vet. Parhaassa nartussa jäätiin kolmansiksi.

Arvostelu: Tyyppi erinomainen. Mittasuhteiltaan oikea, hyvälinjainen veteraani narttu. Hyvä pää ja kaula. Hyvä selkä ja lantio. Karvapeite voisi olla hieman karkeampaa. Joustavat liikkeet.

Ryhmiä ei tarvinnut kauaa odotella, sillä grandit oli varmasti viimeinen rotu mitä kehissä enää pyöri. Tiesin jo etukäteen ettei sijoitusta BIS-veteraanista voi tulla, sillä tuomarinamme piti olla Harry Tast (joka ei siis Mäntyharjulla antanut Lululle SA:ta). Olin ilmeisesti katsonut tuomarin jotenkin väärin, sillä BIS-veteraanin tuomaroikin Tapio Eerola. Tuomari katsoi koirat nopeasti läpi esiarvostelussa ja isossa kehässä liikkeet. Luulin tuomarin pyytävän meitä menemään edestakaisin, kun hän osoitti nurkkaa, mutta hän totesi "menkää tonne nurkkaan ja jääkää sinne". Olin vähän hämmentynyt kunnes huomasin tuomarin alkavan pudottaa veteraaneja. Me oltiin siis jatkossa! Lopulta jatkoon pääsi kuusi koirakkoa ja olin ihan varma, että me siitä joukosta tiputaan, koska kaikki muut koirat olivat ysiryhmän pitkäturkkeja. Pienen pohdinnan jälkeen joukosta karsittiin pois kaksi ja Lulu oli vielä mukana pelissä! Sitten aloitettiin sijoittaminen. Suureksi yllätykseksi Lulu sijoittui toiseksi! Vau, mun mummolla kyllä riittää poweria!

BIS-veteraanista riennettiin suoraan BIS-kasvarin valintaan. Kasper pääsi Lulun hihnan päähän, kun menin itse Zorron kanssa. Hienostihan se meni, vaikka en kerennyt melkeen mitenkään opastaa ;) Ja Minskut sijoittuivat hienosti BIS2-kasvattajaryhmäksi!

Luonto kukoistaa tällä hetkellä kauniissa väreissä ja koulutehtävän painostuksella innostuin nappaamaan kameran mukaan lähtiessäni Lulun kanssa metsään lenkille. Tässä pari syksyistä kuvatusta mun karvamummosta :)

Siitä on kauan, aivan liian kauan, kun näin viimeksi Eliaksen. Aina kun on ollut keikka lähietäisyydellä niin mä oon ollut joko töissä tai koirajutuissa. Tai sitten oon vaan ollut liian väsynyt lähtemään enää illalla kaupungille. Nyt sattui kuitenkin keikka sopivaan aikaan ja sopivaan paikkaan. Kun Elias vihdoin soitti kitarastaan ensimmäiset soinnut ja alkoi laulaa kylmät väreet meni selkää pitkin. Voi miten olin kaivannutkaan tuota ääntä. Välillä tuli vaan transsissa tuijoteltua lavalle Eliaksen äänen kantaessa mukanaan ja täyttäen koko pään. Tossa äänessä on vaan sitä jotakin. Vaikea selittää, mutta se jotenkin vaan iskee luihin ja ytimiin kerta toisensa jälkeen.

Sunnuntaina vietettiin ilta iskän, Emma ja Pinjan kanssa Linnanmäellä valokarnevaaleilla. Ja täytyy sanoa, että Linnanmäki on kyllä kauneimmillaan illan valoissa :). Ihmisiä oli tosi vähän verrattuna siihen, kuinka paljon siellä on porukkaa kesäisin. Päästiin melkein kaikissa laitteissa suoraan kyytiin ilman jonotusta ja joissain päästiin heti uudelle kierrokselle (Emma ja Pinja innostui menemään Linnunradan 9 kertaa...). Kun illan päätteeksi istuttiin takaisin autoon niin mulla oli kyllä ekaa kertaa ikinä pää pyörällä huvipuistoreissun jälkeen. Oon tainnu tulla vanhaksi :D tai sitten se johtu siitä, että mentiin suoraan laitteesta toiseen sen koko kolme tuntia! Oli kyllä ihana ilta ja tästäedes menen mielummin Linnanmäelle syksyllä kuin kesällä!

Emma ei tykkää pelleistä...

Tänä viikonloppuna on taas luvassa näyttelymeininkiä, kun suunnataan Emman ja Jennyn kanssa Seinäjoelle :). Viime vuoden reissun perusteella veikkaan, että luvassa on jälleen hulvaton viikonloppu!

En mä tarvii, ku mä oon jo valmiiks niin makee! - Ristiina, Tervakoski, Mäntyharju, Vantaa ja Porvoo

Satin Circus - If You Love Me (poikien uus sinkku!!!)

Voe voe mites tää kirjottaminen veny näin pitkäksi? Kuvat ja kaikki olin jo asettanut paikoilleen, mutta teksti on ollut teillä tietämättömillä monta viikkoa. En vaan oo saanu aikaseks purettua niitä kaikkia näyttelyreissuja aivojen sopukoista tähän koneelle. Pöydällä lojuu kasa näyttelyarvosteluja. Nyt otan kuitenkin itseäni niskasta kiinni ja plänttään huiman viiden näyttelyn kertomuksen saman otsikon alle. Koitan pitää tekstit tiiviinä ettei tästä tule mitään kilometrin pituista :D. Tästä lähtien kyllä kirjoitan näyttelypostaukset heti näyttelyn jälkeen, vaikka julkaisisinkin ne vasta myöhemmin!


24.8 Ristiinan ryhmänäyttely

Aamulla pakkasin autoon näyttelykamat ja koirat ja lähdin ajelemaan kohti Porvoota, missä hypättiin Mian auton kyytiin ja jatkettiin kohti Ristiinan ryhmänäyttelyä. Paikan päällä meitä odottivat jo Reetta, Anneli ja Miia. Kehän odottelu kului mukavasti hyvässä seurassa ja hauska päivä oli :)

Tuomarinamme toimi Esko Nummijärvi ja grandeja oli 7. Zorron kanssa ei tällä kertaa ollut esiintymisessä ongelmaa, sillä Nummijärvi arvostelee koirat pääasiassa liikkeestä, joten Zorron mielestä sitä niin hyi kamalan kuvottavaa näyttelypönötystä ei tällä kertaa ollut ohjelmassa. Zorro sai erinomaisen ja kilpailuluokassa sijoituttiin toisiksi Pablon viedessä voiton. Paras uros kilpailussa tulokseksi pu2 :)

Arvostelu: Rotutyyppi erinomainen. Kaunis pää. Hyvä ylälinja. Hieman korkealle kiinnittyvä häntä. Hyvä rinta ja raajat, kulmaukset. Liikkuu hyvin. Hyvä karvapeite. 

Parin muun nartun jälkeen oli Lulu rinsessan vuoro astella kehään. Hienosti jaksoi veteraani juosta, omistajan pienentäessä rinkiä kierros kierrokselta, kun alko kunto pettää (pistetään se kuumuuden syyksi ;)). Lululle erinomainen ja ROP-veteraani. Nartuissa neiti meni sitten ja vei ykkössijoituksen :). ROP-kisassa voitto meni komialle Pablolle.

Arvostelu: Rotutyyppi erinomainen. Mittasuhteet oikeat. Kaunis pää. Hyvä ylälinja. Hieman pysty lantio. Hyvä rinta ja raajat. Erinomaiset kulmaukset. Hieman pehmeä karvapeite. Liikkuu erittäin hyvin.

Hei mies! Sinä mies siellä! Sinä siellä niin! Tuus ottaa kuva! -Anneli

Ryhmäkilpailuissa oli ensin 4/6 ryhmän vuoro, jossa Pablo sijoittui hienosti toiseksi. Sitten oli Lulun vuoro astella BIS-veteraani kehään. Neiti esiintyi jälleen hienosti ja tuomarimme Esko Nummijärvi poimi Lulun jatkoon! Jatkoonpäässeistä aloitettiin suoraan sijoittamaan ja mitäs kävikään... LULU OLI BEST IN SHOW VETERAANI!! Mun hieno Unski ♥

© Anneli Hämäläinen

Anneli tuli nappaamaan nopeasti kuvan ja heitettiin palkinnot sivuun ja lähdettiin juoksemaan BIS-kasvari kehään valokuvajaan huutaessa meidän perään ettei oltais saatu lähteä :D. Noh pakkohan se oli, kun kasvattajaryhmät oli juoksemassa jo kehään samalla kun me juostiin muiden Minskujen luokse. Kerettiin kuitenkin juuri sopivasti ja lopulta Minskuhoff's oli BIS1-kasvattaja! Meni tää päivä aika putkeen Minskulaisilla taas ♥

Kiitos koko poppoolle hurjan hauskasta päivästä :)

25.8 Tervakoski kv

Seuraavana päivänä otettiin Emman ja Vilman kanssa suunta kohti Tervakosken näyttelyä. Ajomatka sujui hujauksessa (luulin Tervakosken olevan kaukana, mutta sehän on tossa ihan vieressä!) ja pian oltiinkin jo roudaamassa näyttelykamoja kehän laidalle. Minskuilla oli hyvä leiripaikka puun alla kehien sivussa, jossa koirat pääsi varjoon lepäämään ennen kehää. Ja leiripaikka sattui vielä olemaan afgaani- ja junnukehän vieressä!

Grandeja oli kisoittelemassa 10 ja tuomarinamme toimi Aleksander Ivanov. Sää oli kuuma, joten Zorroa ei pahemmin namit kiinnostaneet, eikä myöskään esiintyminen. Alussa, kun mentiin kehään se vaan hörhösi joka suuntaan eikä sitä meinannut millään saada kuriin. Yksilöarvostelussa poika kuitenkin tsemppasi, eikä väistänyt tuomari ja suostui seisomaan ja juoksemaan ihan nätisti. Saatiin ERI, jonka jälkeen kilpailuluokassa täydellisen perseilyn jälkeen jäätiin neljänsiksi. Voi vitsi tota koiraa, eikö se koskaan opi? Yksilöarvostelussa ehdin jo helpottua, että hei täähän meni ihan kivasti ja sitten kilpailuluokassa pantiin koko homma ihan ranttaliksi. Noh, ehkä me vielä noustaan, ehkä... jonain päivänä.

Arvostelu: Correct size and type. Good bone. Long head. A bit wide in skull. Strong topline. Would like a bit longer ribcage. Enough angulation of quaters. Moved freely. Good coat and temperament.

© Jari Kunnari

Onneks mulla on aina toi ihana ja luotettava Lulu mukana, joka paikkaa pettymyksen tohon nuorempaan. Zorro tuppaa olemaan sellanen, että sillä on joko hyvä tai huono päivä ja esiintyminen menee sen mukaan, kun taas Luluun voi luottaa joka kerta, näyttely toisensa jälkeen. Ja niin kävi taas jälleen kerran. Lulu sai ERIn, SAn ja olin ROP-vet. Parhaassa nartussa neiti yllätti vieden voiton! ROP-kehässä hävittiin Ticolle, mutta oon älyttömän ylpeä narttujen voitosta :)!! Go Lulu ♥ Ja arvostelu oli jotain aivan upeaa!

Arvostelu: A high quality. Stylish bitch of very nice type and propotions. Still in excellent show condition. Very nice head and expression. Strong topline. Nice tailset. Very well developed body and angulation of quaters. Moved balanced with reach and drive. Correct coat texture. Lovely temperament. Very well presented.

© Jari Kunnari

Emma kisasi tänään junnuissa kaikkien meidän hulvattomalla ystävällämme, Maisa-mopsilla. Tytöt tekivät hienon suorituksen SM-osakilpailussa Tapio Eerolan valvovan silmän alla ja sijoittuivat viidesinksi 37:stä kilpailijasta! Onnittelut Emmalle :)

Minsku-jengi "savannilla"

31.8 Mäntyharju kr

Tästä näyttelystä en mielelläni kirjoittaisi, sillä se vieläkin kaihertaa mieltäni. Noh parempi ehkä purkaa se tähän ja unohtaa pois. Eihän aina kuitenkaan voi mennä hyvin.

Tuomarinamme toimi Harry Tast. Mentiin Zorron kanssa kehään, laitoin sen seisomaan tuomaripöydän eteen ja tuomari kävelee Zorron luo ja pistää mitan selkään... Noh siitähän Zorro ei tietenkään tykännyt vaan meni maaten eikä sen jälkeen antanut tuomarin kunnolla tutkia itseään. Siinä meni meidän mahikset ja Zorrolle rapsahti ensimmäinen EVA. Ei kiva.
Zorro on nyt pitkään ollut ihan ok ton mittauksen kanssa (sillä on ilmeisesti "traumoja" kun se ensimmäisessä pentunäyttelyssä säikähti mittaa), mutta nyt mentiin taas takapakkia. Toisaalta tämänkertainen tuomari tuli suoraan mitan kanssa, kun aikaisemmat ovat ensin tutkineet Zorron muuten ja sitten vasta mitanneet. Turha tässä kuitenkaan tuomaria on alkaa syyttelemään, vaikka se suunnattomasti ärsyttääkin. Tuomari ei saanut koiraa arvosteltua niin eihän sille voi sitten mitään. Itseäni vain masentaa, kun juuri olen ajatellut päässeeni ton koiran kanssa eteenpäin ja sitten mennään taas vauhdilla mäkeä alas. Mulla on ollut jo kaksi koiraa, joilla on ongelmia näyttelyissä, joten varmasti syy on omissa mitättömissä koulutustaidoissa... Zorron kanssa ollaan kyllä pennusta asti treenattu, mutta jokin on sitten mennyt vaan vikaan. No pitää vaan toivoa, että me vielä noustaan tai sitten pitää alkaa harkitsemaan, jos me jätettäisiin tää näyttelyharrastus paljon pienemmäksi ja keksittäisiin muuta tekemistä. Zorron kohdalla se pelkkä näyttelytauko ei nimittäin auta, se vaan pahentaa tilannetta... Saa nähdä miten meidän käy.

Arvostelu: 2,5v. Kookas, ryhdikäs ja jäntevä uros. Mittasuhteet oikeat päässä ja rungossa. Hyvä raajarakenne, tyypilliset korvat ja häntä. Niukka karvapeite. Takaliikkeet ahtaat. Joustavat kevyet sivuliikkeet. Ei suostu mittatavaksi eikä sen vuoksi palkita. 

© Jari Kunnari

Zorron kehäkäynnin jälkeen olisin halunnut vaan lähteä suoraan kotiin. Lulu oli kuitenkin käytettävä ensin kehässä. Tuomari pyysi juoksemaan ensin ympäri ja kierroksen lopuksi tokaisi mulle töykeästi "Koirasi ontuu. Katsotaan vielä kohta se uudestaan". Noniin jaahas päivän toinen EVA siis luvassa. Tutkimisen ja seisottamisen jälkeen juostiin edestakaisin, jonka jälkeen tuomari sanoi ettei Lulu onnukkaan vaan, että sillä on epäpuhtaat liikkeet, jonka takia SA jää saamatta. Saatiin kuitenkin ERI. Ja tuomarilta kommentti "niin ja pääsette sinne BIS-veteraani kehään". Joo siis mehän aivan varmasti jäädään vielä sun kehään iltapäivällä...

Arvostelu: 8v veteraani. Erinomainen tyyppi ja tasapainoinen rakenne. Hyvin kaunis pitkä pää ja ilme. Turkki ei nyt parhaassa kunnossa ja laadun tulisi olla karkeampi. Liikkeessä epäsäännöllisyyttä. Esiintyy kauniisti.

© Jari Kunnari

Päästiin onneksi pian oman kehän jälkeen lähtemään kotia kohti, sillä näyttelypaikalla istuminen olisi vain pahentanut mieltä. Ja kotimatkalla käytiin meidän perinteisellä Kuortin ABC:llä (käydään siellä aina mökkimatkalla) ja sain syödä taas maailman parhaita lihapiirakoita, jotka hieman kohottivat pahaa mieltä :D

Vantaa kr 7.-8.9

Vantaan Let's Go näyttelyssä vietettiin kaksi päivää, mutta launtaina istuin koko päivän vaan turistina, joten siitä en sen ihmeemmin kirjoittele. Sunnuntaina oli grandilaisten vuoro päästä taas kehäilemään.
Zorron kanssa kehään astelu ei huvittanut kyllä yhtään. Edellisviikonlopun "murhenäytelmä" painoi mielessä ja huvitti vaan lopettaa ton käyttäminen näyttelyissä.

Tuomarina toimi Elena Ruskovaara ja grandeja oli 12. Ja ei, ei se käytös ollut viime viikonloputa mihinkään parantunut. Edelleenkin se väisti tuomaria. Tällä kertaa tuomarimme oli kyllä äärettömän ystävällinen ja antoi Zorrolle aikaa ja kysyikin multa, että onko sille joskus käyny jotain. Kyllähän se jotenki saatiin siinä tutkittua ja se kuitenkin seisoi ja liikkui ihan hyvin. Saatiin ERI ja kilpailuluokasta sitten pudottiin. Jäi kyllä niin älyttömän positiivinen kuva tästä tuomarista! Äärettömän ystävällinen ja käsitteli koiria todella kauniisti!

Arvostelu: Riittävän itsevarma. Selvä sukupuolileima. Iso uros. Kuono voisi olla pidempi. Laadukas karva rungossa. Lihaksikas reisi. Ylös asettunut häntä ja vahva kaula. Jäntevä runko. Kapeat takaliikkeet. Kyynerpäissä löysyyttä. Riittävän vakaa ylälinja. Liikkuessa hyvä askelpituus.

© Jari Kunnari

Sitten oli Lulun koitoksen vuoro. Veteraaneissa oli taas tiukka kisa, kun Melli ja Lulu kisasivat vastakkain. Ja tällä kertaa Lulu vei voiton ollen vielä pn2! Vau, hieno Lulu! Taisi se kahden tunnin nyppimissessio tehdä temppunsa :) Kyllähän tosta koirasta huomaa, että se nuorentui huimasti! Itse oon vaan ollut laiska enkä oo viittinyt vetää ronskilla kädellä, mutta se "apua, tää koira on ihan kalju!" uurastus olikin sen arvoista:)

Arvostelu: Laadukas linjakas veteraani. Hyvä runko. Kohtuulliset kulmaukset. Hyvin narttumainen pää. Riittävä voima kuonossa. Loiva otsapenger. Varsin hyvä ylälinja liikkuessa. Hyvä askelpituus ja jousto. 

Iltapäivällä käytiin Lulun kanssa juoksemassa BIS-vetsku kehä ilman sen kummempaa menestystä. Siitä juoksin suoraan kasvarien kokoomaan ja pääsin ihanan farkkupappa Bondin hihnan toiseen päähän. Sawhorse's kasvattajaryhmä sijoittui hienosti kolmanneksi!

© Pasada

Porvoo kr 14.-15.9

Lauantaina lähdettiin Emman ja Jennyn kanssa ajelemaan Porvooseen. Leiriydyttiin junnukehän laidalle, josta suuntasin heti corgi-kehälle handlailemaan Rokia (Cloudmoore Criollo-N-Crocant). Roki esiintyi oikein mallikkaasti, mitä nyt vähän vääntelehti seisomisen kanssa, mutta ei noin nuorelta koiralta voikkaan mitään supersuoristusta edes odottaa. Ja liikkeissä Roki kantaa itsensä niin ylpeänä ja itsevarmana!

Loppupäivä kuluikin rennosti junnukehää ja ryhmiä seuraillessa.

Sunnuntaina lähdettiin Emman, iskän ja koirien kanssa Porvooseen. Iskä halus päästä taas pitkästä aikaa fiilistelemään ja seuraamaan kehätouhua. Oltiin elätelty jo toiveita, että saataisiin jätettyä auto mahdollisimman lähelle kehää, mutta ei jouduttiin jättämään se mahdollisimman kauas, kun tomerat liikenteenohjaajat seisoi jäähallin parkkiksen edessä muovinauhojensa kanssa tukkimassa tien (ja tästä tuli päivän aikana meidän porukassa vitsi :D). Noh saatiin kuitenkin raahattua tavarat Mian teltalle ja alettiin odotella kehän alkamista.

Tänään tuomarinamme toimi Marjo Nygård. Mua pelotti, oikeasti pelotti mennä kehään. Kyseinen tuomari oli nimittäin seurannut grandien kehän Mäntyharjulla ja ajattelin, että pienikin väistäminen Zorron kohdalla pudottaisi arvosanan taas EVAan. Näin ei kuitenkaan onneksi käynyt, eikä Zorro tällä kertaa edes väistänyt tuomaria kuin hieman. Liikkeet menivät sen sijaan ihan pilalle, kun iskä tuli Lulun kanssa kehän laidalle (aina kun iskä on mukana näyttelyssä ja joku ei suju, syytä iskää...hehe) ja Zorro alkoi jatkuvasti vilkuilla sinne. Saatiin kuitenkin ERI ja luokkassa toisiksi SA:n kera! Paras uros-kehässä jäätiin neljänsiksi, mutta mulle jo se ettei tuomari enää ollutkaan niin pelottava, oli voitto!

Arvostelu: Vilkas, linjakas uros. Jalo, riittävän pitkä pää. Hieman tiukka leikkaava purenta. Hyvät korvat. Hyvä kaula. Riittävä eturinta. Hieman irtonaiset kyynärpäät. Hyvä ylälinja & häntä. Erittäin hyvät takakulmaukset. Liikkuu melko kapeasti takaa, sivusta erittäin hyvin. Hyvä karva.


Lulun kanssa mentiin sitten hyvillä mielin kehään. Ja hienostihan se meni, Lulu ERI1, SA, ROP-vet. Parhaassa nartussa Lulu vei voiton ja ROP-kilpailussa oli VSP :)

Arvostelu: Erittäin kauniissa kunnossa esitetty veteraani narttu. Erittäin kaunis pää. Hyvä ilme, purenta ja korvat. Hyvä kaula, runko ja takakulmaukset. Eturintaa voisi olla hivenen enemmän. Hyvä luusto. Liikkuu hieman kapeasti takaa, erittäin hyvällä askeleella sivusta.

Tällä kertaa ei oo kuvia turjakkeista kehässä, mutta videota löytyy! (0:49 mun pöhelö ♥)



Grandikehän jälkeen pääsin viemään kehään mun lempparikoiran junnuvuosilta, faaraokoira Bondin (Sawhorse's Dancerevolution) ♥ Bondi esiintyi hienosti tuloksena ERI1, SA, PU3 ja ROP-vet. Pääsin myös iltapäivällä viemään Bondin BIS-veteraani kehään ja Emma vei Lulun. Suuresta veteraanijoukosta Rainer Vuorinen poimi jatkoon sekä Bondin että Lulun! Kaikki jatkoonpäässeet juoksutettiin edestakaisin ja ympäri. Emma vei Lulua hienosti, mutta oli se hieman hassua katsoa Lulu kehässä samaan aikaan jonkun muun kanssa :D. Sitten aloitettiin sijoittaminen ja Bondi sijoittui upeasti toiseksi! Hypittiin Bondin kanssa iloisesti palkintopallille :). Oli kyllä ihana tulla kehästä mun lempparikoiran kanssa, kun omistaja juoksee onnellisena halaamaan! Nää on näitä handlaamisen huippuhetkiä ♥ Onnea Johanna ja kiitos että sain esittää Bondin ♥

 
Vau mikä päivä kertakaikkiaan. Illalla tuli kyllä mentyä nukkumaan hymy korvissa :). Nyt onkin luvassa vähän taukoa näyttelyistä, mutta ehkä se on tän viiden viikon putken jälkeen ihan hyvä? Nähdään taas :)

Mä en yleensä tykkää lapsista, mut Emma on kyllä ihana! - Kouvola + Heinola kr sekä Satin Circus Porvoossa!

Satin Circus. Mikä ihmeen Satin Circus? No se loistava suomalainen poikabändi tietenkin! Ne on niitä, jotka saa hymyn mun huulille joka päivä. Krippe, Paul, Axel ja Olli. Oon niin ilonen, että oon löytäny tän bändin, sillä muuten oisin menettäny niin mahtavat tyypit mun elämästä.

Vuosi sitten elokuussa törmäsin Youtubessa Satin Circuksen Peach Party musiikkivideoon. Ihastuin heti bändin pirteään ja iloiseen biisiin ja meininkiin. Selailin myös bändin keikkavideoita ja kuuntelin Peach Partya uudestaan ja uudestaan. Taisin olla menossa keikallekkin, mutta tuli sitten jotain muuta menoa. Kuukausien kuluessa ja muiden fanituskohteiden viedessä ajan, SC jäi kuitenkin valitettavasti vähän taka-alalle. Kyllä, fanittaminen on rankkaa. Varsinkin kun kohteita on niin runsaasti, kun mulla sattuu olemaan :D

Keväällä 2013 poikien ensimmäinen sinkku EMMA ilmestyi. Ja silloin löysin bändin uudestaan. Tällä kertaa se oli kuitenkin tullut jäädäkseen. Nyt Satin Circus komeilee One Directionin seurana lempibändini korokkeella. Harva suomalainen pystyy siihen, mutta nää tyypit on kyllä vieneet mun sydämen mukanaan! Sain myös siskoni koukutettua bändiin ja Emma onkin mennyt jo keikkatilastoissa mun ohi, kun oon itse ollut aina töissä tai näyttelyissä. Tässä neljän kuukauden aikana oon kuitenkin ehtinyt käydä kolmella keikalla ja toivottavasti pääsen vielä monelle ennen vuoden loppua :)

Viimeisin ja tähän mennessä mun paras keikka oli Porvoossa 16.8. Samalla keikalla soitti myös Isac Elliot, joten voitte varmaan kuvitella kuinka täynnä se paikka oli pikkutyttöjä... Tunsin itteni ehkä hieman vanhaksi siellä :D. Mutta ei se menoa oikeestaan haitannut, hypittiin ja kiljuttiin Emman kanssa ihan fiiliksissä. Ihan eteen ei päästy, mutta huomattavan hyville paikoille siihen nähden, että oltiin paikalla puoli tuntia ennen keikan alkua. Keikka oli aivan mahtava! Ne biisit saa aina hyvälle tuulelle, niistä oikeen huokuu sellanen positiivinen energia. Ja poikien lavakarisma on jotain niin ihanaa katsottavaa. Niin täynnä iloa :). Kiva, että joku tuo vähän positiivisuutta tänne ankeaan Suomeen ;)

Kun pojat lopetti ja poistui lavalta, lähdettiin Emman kanssa ulos. Mentiin odottamaan rakennuksen sivuovelle, että päästäis tapaamaan pojat. Ja päästiinhän me! Ja vielä ihan rauhallisissa merkeissä, kun suurin osa faniesta jäi vielä katsomaan Isaacia, joten paikalla oli mun ja Emman lisäksi vain pari muuta fania. Saatiin kaikkien kanssa yhteiskuva (joista tuli muuten ihan parhaita!) ja päästiin juttelemaan ja pelleilemään poikien kanssa ♥ On ne vaan ihania :3 ja niiden kanssa voi olla ihan normaalisti niinkun ois joidenkin kavereiden kanssa :) Love you boys ♥ Kiitos mahtimahtavasta keikasta ja nähdään taas!

 

KOUVOLA KR 17.8

Aamulla kello soi aikasin ja sitten vaan kamppeet kasaan ja autolla huristellen kohti Kouvolaa Jennyn ja Emman kanssa. Näyttelypaikalla pystytin pikapikaa koirille häkin ja vaihdoin vaatteet ja sitten juoksujalkaa toiselle puolelle näyttelyaluetta. Vein kehään welsh corgi permbroke Rokin. Roki kisasi junnuluokassa ja tulokseksi tuli hienosti ERI1 ja SA. Emma meni tuuraamaan mua paras uros-kisaan, kun itse piti juosta grandikehälle.

Grandit tuomaroi Tuula Savolainen ja niitä oli kisaamassa 6. Mulla ei ollut Zorrolle nameja kehään, joten jännitti kyllä se miten poitsu päättää esiintyä. Yksilöarvostelu meni kuitenkin hienosti! Zorro ei väistänyt tuomaria eikä ollut mittakepistä moksiskaan, vaikka se on aina ennen pelännyt sitä! Edistystä! Saatiin ERI. Kilpailuluokassa Zorro päätti sitten pistää homman ihan läskiksi eikä suostunut seisomaan ja liikkeessä se hyppi mua vasten ja yritti alkaa riehumaan... Myönnän, että harmitti älyttömästi lähteä kehästä kun jäätiin kakkoseksi. Ei sillä muuten olisi ollut väliä, mutta kun mielessä kaihertaa se, että jäikö sijoitus kiinni siitä pelleilystä... Noh ei voi mitään ja toivotaan, että Zorro joskus oppii käyttäytymään kehässä asiallisesti... Tuli kuitenkin SA ja valioista muodostui suoraan pu-luokka, joten tulokseksi paras uros 2.

Arvostelu: Hyvät mittasuhteet. Hieman kookas uros. Hyvä pään pituus, hyvät korvat, hyvä kaula ja ylälinja. Sopivasti eturintaa. Hyvän syvyinen, hieman lyhyt rintakehä, joka saa vielä vahvistua. Hyvin kulmautunut takaa, sopivasti edestä. Hyvä raajaluusto. Hyvät suorat edestakaiset liikkeet. Sivuliikkeessä tehokas askel. Hyvä turkki.

Pian oli Lulun vuoro mennä kehään. Lulu esiintyy aina hyvin ja sen kanssa ei tarvitse pahemmin mitään stressailla. Tuomari keskusteli pitkään kehäsihteerien kanssa Lulun koosta (Lulu on 44cm korkea) ja ehdin jo valmistautumaan EH:n saamiseen. Eipä se kuitenkaan näyttänyt hirveästi haittaavan, kun saatiin ERI ja ROP-vet. Paras narttu luokassa Lulu vei voiton ja ROP-kehässä Lulu oli VSP :)

Arvostelu: Hyväkuntoinen veteraani narttu. Tyyppi erinomainen. Hyvä pään pituus, hyvät korvat. Hieman lyhyt kaula, erinomainen tilava rintakehä. Hyvä eturinta, hieman luisu lantio. Hyvä etuosa. Polvikulmaa voisi olla enemmän. Kapeahkot takaliikkeet. Hyvät, suorat etuliikkeet. Liikkuu sivulta edelleen reippaasti. Hyvä turkki.

Grandien jälkeen esitin vielä petit Bessyn tuloksena ROP-vet. Vein myös pari Humisevan Harjun mäyristä. Jäätiin vielä ryhmiin läpijuoksemaan vetskut ja sitten huristeltiin kaatosateessa ABC:n kautta kotia kohti.


HEINOLA KR 18.8

Sunnuntaiaamuna olin niin kuollut. Sai keskittää kaikki voimansa sängystä ylös pääsemiseen ja sain koiriltakin osakseni murhaavia katseita. Mutta vaihtoehtoja ei ollut. Auton rattiin taas, matkustajien lastaus ja tänään suuntana Heinola. Auto jouduttiin jättämään jonnekkin helkkarin kauas ja meidän kärryt paino älyttömästi ja niitä sai sitten vedellä ylämäkeä! Jes! Saatiin kamat hyvälle paikalle josta näki koko näyttelypaikan. Aamusella päästiin kaikki pyörähtämään nahkakehässä ja iltapäivällä oli omien turriaisten vuoro.

Grandien tuomarina toimi Tapio Eerola ja koiria oli kisaamassa 7. Zorron kehä sujui paremmin kuin Heinolassa, tänään se oli päättänyt käyttäytyä paremmin ja jättää mun puremisen pois. Tuomariakaan ei väistelty. Tästä asiasta olen kyllä tosi iloinen, sillä Zorro on kehittynyt siinä hurjasti. Muistan vielä viime vuoden Tampereen, jossa tuomari ei pystynyt tutkimaan Zorroa ollenkaan. Ollaan siit kehitytty parempaan suuntaan!
Saatiin ERI ja kilpailuluokassa kakkosia SA:n kera! Samalla siis myös pu2.

Arvostelu: Kookas. Hyväntyyppinen. Hyvä pää, silmät ja korvat. Rintakehä vielä kevyehkö ja hieman lyhyt. Tasapainoiset kulmaukset. Karkea turkki. Ahtaat takaliikkeet. Askelpituus hyvä.

©Jari Kunnari

©Jari Kunnari

Lulun kehästä on aina tosi vaikeeta kirjottaa, kun samalla rutiinilla se aina menee :D. Vetskuluokassa kaksi narttua, joista Lulu oli kakkonen ERIn ja SA:n kera ja sitten vielä paras narttu 2. Tänään oli selvästi semmonen kakkospäivä!

 Arvostelu: Kookas. Erittäin hyväntyyppinen. Hyvä pää, silmät ja korvat. Sopiva rintakehän vahvuus. Tasapainoiset kulmaukset. Karkea turkki. Ahtaat takaliikkeet. Askelpituus riittävä.

© Jari Kunnari

©Jari Kunnari

Grandikehän jälkeen oli vuorossa ryhmien odottelu. Odotteluaika kului kuitenkin mukavassa seurassa ja hauskaa oli :). Kasvariryhmässä esitin Lillin (Timonan Veronica Velvet) ja Timonan oli BIS2-kasvattajaryhmä, vaikka luultiin kyllä aluksi, että tuomari vihaa meitä... No ei ilmeisesti vihannut :D

©Jari Kunnari

Kiitos tytöille taas hienosta reissusta! Oli kiva olla taas pitkästä aikaa kunnon reissussa koko porukalla ♥ Seuraavaa odotellessa ;)