3. maaliskuuta 2014

Champion of Champions & Veteran of Veterans gaala 2014


Joulukuun alussa tupsahti postiluukusta sellainen yllätys, joka nosti oikeen onnenkyyneleet silmiin. Mä en olisi ikinä, ikinä, uskonut että oma koirani saisi joskus kutsun CoC&VoV gaalaan... Nyt niin kävi eikä sitä kauaa mietitty ennen kun kasattiin jo porukkaa mukaan gaalailemaan. Sen jälkeen piti vaan löytää sopiva asustus ja laittaa koira edustuskuntoon. Onneksi vaatekriisissä auttoi sekä mulla että Emmalla neiti Laulajan pukuvuokraamo ja hiustenlaittaja löytyi kotoa :).




Joten 1. helmikuuta kokoontuivat Suomen vuoden 2013 menestyksekkäimmät näyttelykoirat Vantaalle kisaamaan ja juhlistamaan hienoa mennyttä vuotta. Aamulla oli aikainen herätys, kun piti alkaa laittaa itseään ja koiraa kuntoon iltaa varten. Mentiin paikalle jo kahden aikoihin ja vähän tuli kiirus... Juostiin paniikissa sisälle ja stressaantuneena ja sähläyksen keskellä saatiin napattua numero + muut tarvikkeet ja pystytettiin häkki. Sitten oli pikaisen vaatteiden vaihdon. Lulu oli jo toisessa parissa, joten kauaa ei ehtinyt ihmetellä ennen esiarvosteluun menoa.



 Esiarvostelulle oli varattu oma huone, jonne mentiin aina kaksi koiraa kerrallaan. Lulu sai parikseen 12-vuotiaan todella terhakkaan terrierin ja tiesin, että meidän tiemme tulisi katkeamaan ensimmäisellä kierroksella. Mutta tässä kyseisessä "näyttelyssä" en kyllä odottanutkaan mitään vaan tärkeintä on se, että sinne edes pääsee ja koko illasta pitää nauttia täysillä! Esiarvostelu meni muuten hyvin, mutta tuomari ei antanut pahemmin aikaa koiran asetteluun, joten Lulun seisotus ei mennyt ihan putkeen. Esiarvostelun jälkeen olikin aika rauhoittua. Onneksi Nea tuli pitämään mulle rauhoitusterapiaa :D. Loppupäivä sujuikin sitten odottelun merkeissä. Onneksi Jenny tuli paikalle viihdyttämään meitä, joten aika ei aivan niiiin hitaasti kulunut kuin olisi luullut.











Kellon lähestyessä ovien avaamista käytiin alakerran pukuhuoneissa vaihtamassa juhlavaatteita päälle. Sen jälkeen oli vuoro laittaa Lulu juhlakuntoon. Mulla alkoi "pieni" jännitys nousta pintaan jo tässä vaiheessa. Onneksi ympärillä oli monta rauhoittelijaa, jotka sai mun sykkeen alhaisemmaksi...ainakin hetkeksi. Kaikki lavalle menijät kutsuttiin ruokasaliin kuuntelemaan ohjeita kisan kulusta. Ohjeeksi sanottiin, että ensimmäinen koira parissa tulisi seisottaa kuono vasempaa seinää kohti. Eli väärinpäin. Tästä mä sain itselleni mukavan stressitilan päälle. Ei siinä mitään, Lulu osaa seistä myös väärinpäin ja mä osaan seisottaa sen niin, mutta se näyttää aivan kamalalta. Siihen ei saa mitään ryhtiä ja se näyttää vaan paksulta makkaralta. Pienoisen paniikkikohtauksen jälkeen juttelin Nean kanssa, joka antoi mulle luvan seisottaa Lulun normaalisti. Huh. Muu juhlaporukka (Emma, Jenny, iskä, Mia, Reetta, Maria, Niina ja Laura) meni valmiiksi pöytään ja me jäimme Lulun kanssa odottelemaan ovien toiselle puolelle.


Pian olikin meidän vuoromme nousta lavalle. Jännitys katosi samantien kun noustiin ramppia ylös ja yleisö rupesi hurraamaan ja taputtamaan. Koko ajan vaan nauratti ja hymyilytti. Lulu meni upeasti ja se oli kokonaisuudessaan aivan unohtumaton ja mahtava hetki. Olin varma, että meille ojennetaan ruusuke putoamisen merkiksi, mutta suureksi yllätyksekseni tuomari ojensi ruusukkeen parillemme. Lulu pääsi siis toiselle kierrokselle! Pian päästiin uudestaan lavalle ja se oli vieläkin aivan yhtä hienoa kuin ensimmäisellä kerralla. Tähän kierrokseen jäi meidän kilpailumme, mutta en osannut odottaa, että pääsisimme kertaakaan jatkoon! Oli kyllä yksiä elämäni huippuhetkiä, vaikka se ei kauaa kestänytkään. Kiitos kaikille kannustajille yleisössä ♥








Jeeeee!

Lulu pääsi häkkiin nukkumaan ja mä suuntasin ruokasalin puolelle. Koko illan oli erittäin hauskaa ja hyvä fiilis ihanien ihmisten kanssa. Jennyn kanssa tuli välillä ehkä vähän pelleiltyä :D. Ruoka oli ihan ok, mutta pääasia oli se ihana fiilis ja yhtenäinen tunnelma. Ja upeat koirat tietenkin! Kiitos kaikille ihanasta illasta, tätä ei unohdeta ♥ Erityiskiitos vielä maailman parhaalle kasvattajalle Mialle, jota ilman en olisi koskaan tätä harrastusta aloittanut, olet todella rakas ♥

Tässä vielä tunnelmakuvia illalta :)













awkward tarjoilija

EMMA & lauttasaaren koiranruokakauppias





Tähän on hyvä lopettaa nää...eikös?

Gaalan loputtua napsittiin aika urakalla kuvia lavan reunalla :D ja miehillä meni vähän hermo... Mutta mutta kun piti saada tää hetki ikuistettua! Ja hei näytettiin kerrankin ihmisiltä...ehkä...













Tähän loppuun vielä video meidän tähtihetkestä lavalla ♥

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti