Vauhtia - ehkä vähän liikaakin?

Miten tosta pennusta ei millään lopu virta? Se riehuu aamulla, päivällä, illalla ja yöllä, eihän se nuku melkeen yhtään?! Ja siitä lähtee ihan hirveästi ääntä, taitaa pojalla olla paljon asiaa. Ilonen uutinen on se, että Lulu alkaa pitää tosta pienestä riiviöstä. Ne on nyt parina päivänä paininu ihan kunnolla ja Lulullakin on selvästi ollut hauskaa! Kyllä siinä hymy tulee, kun kattelee niitä!

Eilen Zorro pääsi ekaa kertaa vähän kauemmas kotoa matkustelemaan, kun otin sen mukaan Kenneljunioreiden junior handler treeneihin. Ensin mentiin Espoon keskukseen bussilla ja Zorro oli tosi nätisti, mitä nyt vähän vikisi. Sieltä mentiin sitten Jennyn ja Vilman kanssa Pasilaan junalla, jossa Zorro oli tosi nätisti ja siitä sitten treenipaikalle. Porukkaa ei ollut hirveästi, mikä oli poitsun kannalta hyvä, ettei ollut liian paljon hulinaa, en kuitenkaan päästänyt sitä muita koiria haistelemaan, rokotuksia kun ei olla vielä haettu. Zorro harjoitteli häkissä oloa sillä aikaa, kun treenasin Lulun kanssa. Poika ei siitä ollut mielissään ja pisti huutokonserton pystyyn. Kun oltiin treenattu Lulun kanssa, otin Zorron treenattavaksi. Ja tuon ikäiseksi pennuksi Zorro esiintyi oikein mallikkaasti! Tässäpä kuvia mukavasta päivästä :)!




P.S. Silti jakso poika riehua illalla vaikka oli rankka päivä!