30. syyskuuta 2018

Syksyinen Torronsuo


Heinäkuussa paahduttiin helteillä Repovedellä, nyt oltiin sateen piekseminä Torronsuolla. Tällä kertaa suuntasimme siis Tammelaan. Aluperin tarkoitus oli käydä sekä Torronsuon että Liesjärven kansallispuistot, mutta aikataulusuunnitelma päivälle meni täysin sekaisin. Emme päässeet lähtemään ihan toivottuun aikaan ja reitti oli mitä ihmeellisin. Ajattelimme ajavamme moottoritietä Tuusulasta Forssaan, mutta ajelimmekin läpi Vihdin ja Lohjan. Hieman nauratti, kun tuntui ettei oltu enää yhtään reitillä. Bensavalokin syttyi keskellä ei mitään. Kamalat vesikuurot eivät myöskään lupailleet hyvää kävelykeliä.


Lopulta kuitenkin pääsimme Torronsuolle. Ensin kiipesimme korkealle näköalatorniin, jossa tuuli ja sade piiskoivat kasvoja. Onneksi sadevarusteet olivat matkassa! Seuraavaksi tarkoituksena oli kiertää noin kilometrin pituinen rengaslenkki, ottaa kuvat ja sen jälkeen lähteä Liesjärvelle. Emme kuitenkaan koskaan löytäneet tätä kyseistä reittiä ja pian huomasimme kävelleemme useita kilometrejä. Päätimme jättää Liesjärven toiseen kertaan ja ottaa Torronsuosta kaiken irti. Ja säästä huolimatta kansallispuisto näytti parastaan!



Upea suo kellertävine ruohoineen ja afrikkalaistyylisine puineen oli kaunis. Syksyn värit olivat alkaneet ottaa luonnosta vallan. Pitkospuita pitkin oli mukava kävellä, vaikka paikoittain ne olivatkin huonossa kunnossa. Ihmisten väistely oli tosin hieman hankalaa ja onnistuin upottamaan jalkani suohon. Otettiin paljon valokuvia, käytiin katsomassa vanha louhos ja nautittiin raikkaasta syysilmasta. Lopuksi saatiin ihailla upeaa sateenkaarta suon yllä.



Kyllä tämä kansallispuistojen kiertely on vaan niin mun mieleen! Ihan loistavaa liikuntaa sekä koirille että ihmisille! Minnes sitä lähtisi seuraavaksi?!

20. elokuuta 2018

Retkipäivä Repovedellä



Viime vuosina kansallispuistojen suosio on tuntunut kasvavan rytinällä. Eri somet täyttyvät upeista kuvista luonnon kauniissa maisemissa. Tuntuu, että viikoittain joku kavereista on käynyt patikoimassa jossain päin Suomea. Rakastan luontoa ja luonnossa kävelyä, joten pakkohan minunkin oli päästä! Onneksi sain mukaani ihanan ystäväni Jennyn, joka on yhtä innokas eräjormailija kuin minä. Vietettiin päivä Repovedellä heinäkuun lopulla.

Päivä oli kuuma ja vettä meni litratolkulla. Koirat pääsivät onneksi välissä pulahtamaan järveen ja pidettiin useita taukoja. Maisemat olivat kuitenkin upeat ja oli ihana talsia luonnossa yhdessä hyvän ystävän ja koirien kanssa. Lenkin lopussa pulahdettiin uimaan vaatteet päällä, jotta saatiin hiet pois. Hieno ja ihana kesäretki! Pieni innon kipinä kansallispuistojen koluamiseen kyllä roihahti mielessä...