Seikkailu Islannissa 20.-28.5.

Reissuun lähdettiin. Tällä kertaa matkakohteeksi valikoitui Islanti ja koko retkiseurue odotteli sitä jännityksellä. Perjantaina 20. toukokuuta hypättiin Icelandic airin kyytiin (oltiin jo koneessa innoissamme, koska ollaan totuttu halpislentoyhtiöihin ja kaikki oli niin hienoa :'D) ja kolmen tunnin lennon jälkeen saavuttiin Reykjavikiin. Vuokrattiin auto ja lähdettiin huristelemaan kohti Olafsvikiä. Kyllä sitä oli koko ajomatkan aika hiljaista tyttöä, sen verran upeista maisemista sai nauttia. Pariin kertaan piti nipistää, että uskoi tän paikan olevan oikea. Iceland, I already love you.

Matkalla bongattiin hirveästi islanninhevosia ja lampaita ja mä odottelin innolla, että niitä pääsisi jo silittämään. Ensimmäinen hotelli oli aivan meren rannalla ja illalla käytiin Emman kanssa heittämässä tutustumiskierros Olafsvikin pikkukylään. Ihailtiin auringonlaskua rannalla, kaaduin mutapeltoon ja kiipeiltiin vesiputouksella. Seikkailumme Islannissa oli alkanut.

Lauantaina päivä lähti käyntiin yhdellä odotetuimmista hetkistä, oli nimittäin Laki Tours valasretken aika. Retki kesti kolme tuntia ja aluksi vaikutti siltä, että valaat olisivat päättäneet tänään pysyä piilossa. Nähtiin vilaukselta lahtivalas, joka kuitenkin katosi pian näköpiiristä. Siitä suunnattiin kohti miekkavalaiden aluetta ja pian meren pintaa halkoivat mustat evät. Saatiin ihailla todella pitkään miekkavalaslaumaa ja olihan ne aivan upeita. Yhteensä valaita oli n. 15 ja mukana oli myös pieniä pentuja. Jossain vaiheessa sitä antoi kameran vaan olla ja ihaili noita meren komistuksia ihan omilla silmillään. Emmaa taisi vähän jännittää, sen verran vakavana oli naama (Emma pelkää miekkavalaita).

Valasretken jälkeen lähdettiin ajelemaan kohti seuraavaa yöpaikkaa etelämmässä. Matkalla pysähdeltiin useampaan kertaan ottamaan kuvia upeista maisemista, joista moni muistutti mua Keski-Maasta. Käytiin myös tsekkaamassa Hraunfossar, joka oli laavakivien välistä valuva turkoosi vesiputous. Tämä oli yksi reissun suosikkeja. Niin paljon kaunista turkoosia vettä, kyllä jäi Suomen säälittävä Kiikunlähde kauas taakse. Putoukselta huristeltiin kohti mökkiä ja samalla saatiin jatkuvasti auton ikkunoiden läpi nauttia kauniista maisemista. Ilta ei kuitenkaan päättynyt hyvin, sillä mökkitiemme oli niin huonossa kunnossa ettei sitä pikkuautolla voinut paria kertaa enempää ajaa. Sumplittiin ja hermoiltiin loppupäivä, mutta lopulta päätettiin laittaa mökki vaihtoon.

Sunnuntaina otettiin suunnaksi itä ja hurautettiin itsemme Skaftarheppuriin, josta saatiin mökki yhdeksi yöksi. Matkalla nähtiin yksi  Islannin kuuluisimmista putouksista, Seljafoss, joka oli siitä siisti, että sen taakse pääsi kävelemään. Putous näytti upealta auringon paistaessa ja aina sillon tällöin sininen taivaskin pilkahti pilvien takaa. Pienen säädön ja ajomatkan jälkeen saatiin tavarat heitettyä uuteen mökkiin ja lähdettiin iltakiipeilylle Islannin "Grand Canyonille" eli Fjaorargljufuriin (siis en kestä näitä nimiä, meillä oli kyllä hauskaa reissussa kun yritettiin näitä väännellä. Onneksi ei tarvinut kysyä reittiohjeita minnekkään :'D).

Seuraavana päivänä oli vuorossa Jökulsarlon jäätikköjärvi, joka oli omasta mielestä yksi upeimmista nähtävyyksistä. Sattuipa vielä hyvä sääkin ja sekä taivas että jääjärvi jäälauttoinen hohtivat kauniin turkooseina. Oli jotenkin tosi uskomatonta, että kaikki oli oikeasti niin turkoosia ja kaunista. Bongattiin myös leikkisiä ja supersöpöjä hylkeitä ♥_♥ ja mä sain pää kolmantena jalkana syöksyä autolle hakemaan pitkän zoomin, että sain edes jonkun kuvasen otuksista.

Käytiin ihailemassa myös jäätikköä ja sen jälkeen oli vuorossa pieni patikkaretki Svartifoss vesiputoukselle. Meinattiin jättää se väliin vesisateen takia, mutta loppujen lopuksi vedettiin pelkissä topeissa kun tuli niin lämmin! Mukava retki ja ylhäällä oli hienot näkymät! Vaelluksen jälkeen saatiin istua taas monta tuntia autossa ennen kun päästiin uudelle mökille (jossa saatiinkin sitten viettää onneksi loppuviikko). Lilluttiin Emman kanssa meidän omassa paljussa varmaan tunti, sen jälkeen oli hyvä käydä unten maille!

Tiistai oli vähän rennonpi päivä, kun reissuseurueeseen liittyi kaksi lisää. Iskä haki naisystävänsä Suskin aamulla ja sen jälkeen käytiin ratsastamassa. Mä oon ratsastanut kaksi kertaa aiemmin islanninhevosella, mutta kyllä se silti vähän vielä jännitti. Ja meinasin pudota jokeen. Ei mennyt ihan niin eeppisesti, kun olin etukäteen ajatellut :D (näin itseni jo ratsastamassa vuorien juurella miekka kädessä taisteluun laukaten... Not gonna happen). Tallilla oli myös söpöjä kissanpentuja, joita saatiin rapsutella. Parin tunnin ratsastuksen jälkeen käytiin nappaamassa tätimme Tuija mukaan takaisin mökille.

Keskiviikkona oli Islannin tunnetuimpien ja kuuluisimpien nähtävyyksien vuoro. Kauaa ei tarvinut tänään ajella, sillä ensimmäinen kohteemme Geysir oli todella lähellä mökkiä. Kyseessä oli siis kuuma lähde, josta purkautuu säännöllisin väliajoin kuumaa vettä ja hyöryä. Enää emme saaneet nauttia sinisestä taivaasta ja veikkaan, että tämä nähtävyys olisi sen vaatinut. Harmaata taivasta vasten se ei ollut mitenkään erityisen mieleenpainuva. Islannin suurin vesiputous Gulfoss oli puolestaan aika upea. Ja kovaääninen.

Meillä oli tarkoituksena käydä patikoimassa ja tsekkaamassa yksi vesiputous, mutta teiden huonokuntoisuuden vuoksi jouduttiin jättämään ne tällä kertaa välistä. Onneksi Islanti on itsessään jo nähtävyys ja mihin vain voi pysähtyä ihastelemaan upeita maisemia. Tai rapsuttamaan hevosia. Rakastuin söpöihin issikoihin ja meinasin jäädä koko illaksi rapsuttelemaan noita ystävällisiä ihanuuksia.

Seuraavana päivänä Vikissa ei saatu nauttia kauniista säästä, mutta usva teki paikasta jotenkin mystisen ja kauniin. Harmaan, mustan ja valkoisen kontrasti oli aika upea. Tuijottelin pitkään lumoutuneena, kun valkoiset aallot hakkasivat mustahiekkaista rantaa. Keräsin itselleni mukaan mustaa ja sileää hiekkaa. Käytiin syömässä pienessä ravintolassa ja paluumatkalla mentiin bongailemaan lunneja. Mä en tietenkään ottanut pitkää zoomia taaskaan mukaan, joten mitään hienoa kuvaa lunneista ei tullut ikuistettua.

Toisiksi viimeisenä päivänä oli vuorossa Pingvellirin kansallispuisto (Tinkerville t.iskä). Tää oli joku historiallinen paikka; siellä on järjestetty poliittisia kokouksia ja hukutettu rikollisia. Oli kyllä hienon näköistä tuollakin ja noista lohkareisista kivitiereiteista mieleen Keski-Maa jälleen kerran.

Pakkohan se on kerran Islannin reissun aikana mennä uimaan. Ja sen voi toki hoitaa niin, että kiipeää 3km ylös vuorta viileässä tuulessa tietämättä kuinka pitkällä päämäärä on. Yhtään ei toki palellut kun alkoi ottamaan vaatteita pois siellä hyytävässä ilmassa. Hrrr. Onneksi joen vesi oli n. 38-40 astetta niin kyllä kelpasi. Eikä tullut paluumatkallakaan enää kylmä! Ja takaisinpäin sai onneksi kävellä pääasiassa alamäkeä.

Viimeinen päivä vietettiin Islannin pääkaupungissa, Reykjavikissa. Käytiin syömässä, noustiin ihastelemaan kaupunkia kirkon tornista ja loppuilta katsottiin fudista islantilaisessa pubissa. Lento lähti yöllä enkä koneessa saanut nukuttua kuin tunnin, joten uni maittoi aamulla kun pääsi omaan sänkyyn. Seuraavan päivän sitä olikin sekaisin kellonajoista ja viikonpäivistä.

Islanti oli ehdottomasti upein maa missä olen ehtinyt elämäni aikana käydä. Suunniteltiin jo seuraavaa kertaa, jolloin lähdetään kiertämään Pohjois-Islantia. Jos olet joskus harkinnut matkaa Islantiin, kannattaa ehdottomasti tarttua tilaisuuteen, tuo on kokemisen arvoinen seikkailu ♥