7. joulukuuta 2013

Näin mie mököistyin - Seinäjoki, Lahti ja Jyväskylä kv:t


"Tästä lähtien kyllä kirjoitan näyttelypostaukset heti näyttelyn jälkeen, vaikka julkaisisinkin ne vasta myöhemmin"
Miksi luvata jotain mihin ei kuitenkaan pysty :D... Noh kyllä ne postaukset aina jossain vaiheessa sitten tulee. Tässä siis viimeiset näyttelyt ennen Messaria koottuna samaan syssyyn :)

SEINÄJOKI KV 19.10


Tätä näyttelyreissua oli odotettu. Viime vuonna meillä oli niin hulvattoman hauskaa, että oltiin ihan innoissamme lähdössä samalla porukalla uudestaan samalle reissulle. Kuvamateriaalia ei tältä reissulta hirveästi ole, mutta videomateriaalia (mikä on ehkä meidän kolmen kannalta huonompi) senkin edestä. Video julkaistaan sitten, kun eräät saa sen editoitua kasaan...

Matka alkoi siis perjantaina päivällä ja automatka kului erittäin hilpeissä tunnelmissa...Yövyttiin Seinäjoen Cumuluksessa ja meno oli hieman ehkä riehakasta...Ainakin oli hauskaa :D




Lauantaina aamusta pakattiin tavarat, haukattiin aamupalaa hotellilla ja suunnattiin sitten näyttelypaikalle. Grandeja oli kisaamassa 8 ja tuomarina toimi Jari Fors. Lulu esiintyi tavalliseen tapaansa, tuloksena ERI1, SA, ROP-veteraani ja PN4. Iltapäivällä pyörähdettiin nopeasti BIS-vetsku kehässä ja sitten lähdettiin ajamaan kohti kotia.

Arvostelu: 8,5-vuotias veteraani, joka hyvin kuntonsa ja ryhtinsä säilyttänyt. Hyvä pää ja korvat. Erinomainen kaula. Tiivis selkä. Oikea-asentoiset hyvin kulmautuneet raajat. Oikea karvanlaatu. Oikea liike. Luonne oikea.




LAHTI KV 26.-27.10

Seuraavana viikonloppuna päämäärä ei ollut ihan niin kaukana kuin Seinäjoki vaan ihan tossa kivenheiton päässä Lahdessa. Lauantaina ei ollu omat karvakuonot mukana, mutta pyörähdin kehässä sammarineiti Allun (Lumiapilan Allu) kanssa. Menestystä ei tullut, mutta oli kiva lukea arvostelusta "kauniisti esitetty", koska tämä oli ensimmäinen kerta sammarin hihnan päässä :). Emma ja Vilma kisasivat junnuissa ja tytöt veivät hienosti vanhempien ikäluokasta sijat 1. ja 2. 



Seuraavana päivänä oli sitten grandien vuoro mennä kehään. Grandeja oli 13 ja tuomarina toimi irlantilainen Laura Cox. Zorron kanssa sai taas jännittää miten tällä kertaa käyttäydyttäisiin. Zorro kuitenkin yllätti ja esiintyi tosi hienosti. Se malttoi seistä eikä väistänyt tuomaria ollenkaan. Ainoa mikä meni huonosti oli liikkeet, koska kehän pohja oli tosi liukas, joten liikkeet ei pahemmin päässeet esille. Tuomari ei kuitenkaan Zorrosta pahemmin tykännyt vaan kaikkea olisi saanut olla enemmän. Saatiin kuitenkin ERI, mutta luokassa jäätiin neljänsiksi.

Arvostelu: Ok for type and outline. Ok in head, prefer better eye and expression. Prefer more strenght in muzzle. Prefer better front, soft topline on the move. Prefer more drive behind and clearer movements front.

© Jari Kunnari





Lulukaan ei pahemmin tuomaria sykähdyttänyt vaan taisi olla tuomarin mielestä vaan ihan ok. Noh päästiinpähän sitten heti junnujen jälkeen lähtemään kotii, kerrankin ajoissa :D.

Arvostelu: Ok for type and outline. Ok in head. Prefer better eye and expression. Ok in front, topline and backend. Prefer more drive in the move.

© Jari Kunnari


















JYVÄSKYLÄ KV 16.11

Olipahan reissu. Aamulla ei menny kaikki ihan putkeen. Pakattiin ittemme Emman, Jennyn ja grandiaisten kanssa autoon. Navigaattori ei kuitenkaan löytänyt näyttelypaikan osoitetta, joten laitettiin siihen samankaltainen osoite Jyväskylästä ja ajateltiin, että se on kuitenkin siinä lähellä. Noh sanotaanko, että Lutakontie ei oo lähelläkään Lutakonaukiota... Onneks tajuttiin melkeen ajoissa, kun löydettiin ittemme jostain ihmeen metsätieltä... Mun oli tarkotus esittää yks petitti heti aamusta, mutta en sitte kerenny meidän metsäseikkailun takia... Parkkipaikan löytämisessäkin kesti ja mulla oli hieman ongelmia saada auto parkkeerattua hyvin ahtaaseen parkkiruutuun... Päästiin kuitenkin ajoissa paikan päälle ja kaikki kerettiin omiin kehiin :).

Ennen grandeja kävin esittämässä kultsu Pinjan (Sodelight Catch Me A Star), joka sai ERIn. Meni ilmeisesti ihan hyvin, vaikka esitinkin kultaistanoutajaa ensimmäistä kertaa.

Grandeja 13 ja tuomarina espanjalainen Carlos Fernandez Renau. Zorro esiintyi oiken mallikkaasti ja Vilman neuvon avulla sain sen pysymään paikallaan myös tuomarin tutkiskellessa sitä. Ehkä meidän tie näyttääkin vähän valoisammalta! Tuloksena ERI ja valioluokan neljäs.

Arvostelu: Nice masculine dog. Could be slightly better coat condition. Front and rear could be cleaner on the move but he's typey enough.

©Reetta Määttänen






Lulu oli tänään jotenkin yllättävän vauhdikas ja liikkui tosi hienosti! Saatiin ERI ja luokkavoitolla ROP-VET! Lisäksi tuli vielä pn4 sijoitus :)

Arvostelu: Nice bitch. Nice head and body propotions. Rear action could be better on the movement. But still makes the picture.

©Reetta Määttänen





Päivä kului ryhmiä odotellessa ja tuttujen kanssa rupatellessa. Pääsin viemään isoon kehään ihanan Oonan (Minskuhoff's Grand Olivienne), joka pääsi hienosti kovatasoisessa ryhmässä 6 parhaan joukkoon. Lulun kanssa tehtiin vaan pikakäynti isossa kehässä. Jyväskylän iso kehä on kyllä Messarin jälkeen varmasti hienoin ja oli mahtava fiilis päästä juoksemaan siellä kaksi kertaa! Kiitos Pirjolle, että sain viedä Oonan.




Näyttelyiden ohella on myös keretty käydä parilla keikalla. Samalla viikolla ennen Balttian Voittajaan lähtöä tuli nähtyä Satin Circus kaksi kertaa sekä Antti Tuisku 10-vuotisjuhakiertueella. Torstai-iltana lähdettiin Emman kanssa kattomaan poikia Lasipalatsille ja oli kyllä ihana nähdä niitä taas pitkästä aikaa ♥ Vaikka keikka olikin lyhyt niin oli kiva päästä taas moikkaamaan :) Ja mä olin jo ehtinyt huolestua, että onko ne jo unohtaneet meidät, mutta kyllähän ne meidät vielä muisti! Krippe kyseli koirakuulumisia ja Paul totesi mulle "Miten mä voisin unohtaa sut, sähän oot Titanic-Linda ja me oltiin yhdessä Ranskassa!" Aww ♥


Perjantai menikin aikamoiseksi juoksemiseksi, kun lähdin koulusta suoraan Kamppiin katsomaan Satin Circusta ja jäätiin Emman kanssa tietenkin minikeikan jälkeen sinne hengailemaan ja juttelemaan pojille. Ei sitten huomattu kuinka paljon kello jo oli ja tajuttiin samalla, että osa busseista oli lakossa, joten kotiinpääsy ei hirveän nopeasti sujunut. Kun sitten vihdoin oltiin kotona, nappasin koirat äkkiä remmeihin ja käytin ne pikaisesti ulkona, jonka jälkeen Ekku ja äiti heitti mut Selloon. Hyvissa ajoin ehdin, mutta meinas jo tulla paniikki :D.



Antti veti ihan huikean keikan! Mä en vaan voi ymmärtää miten se jaksaa vetää tollasella energialla viikosta toiseen! Oli kyllä mahtavaa ja oli kiva kuulla biisejä eri vuosilta, vaikka suurin osa mun suosikeista onkin uudempaa tuotantoa. Mä väitin Jennylle ennen keikan alkua, että mähän en itke millään muulla keikalla kun One Directionin, mutta jouduin perumaan sanani Leilan kohdalla. Antin biisit on jotenkin niin syvällisiä ja koskettavia. Kerrassaan upeaa.
Keikan jälkeen päätettiin Jennyn kanssa jäädä vielä kyttäilemään, jos saataisiin yhteiskuvat Antin kanssa ja kyllähän me saatiin :). Eihän sitä odotettu tässä kun sellaset 10-vuotta :D.

















29. marraskuuta 2013

Reissussa taas! - Tarto kv ja Balttian Voittaja


Marraskuun aikana tuli piipahdettua kahtena peräkkäisenä viikonloppuna lahden toisella puolen. Ensimmäinen reissu tehtiin Tartoon kasvattajan ja omien koirien kanssa ja toinen kenneltyttönä Riikaan.

Tarto kv 2.-3.11



Lähdettiin kasvattajan kanssa perjantaina päivälaivalla kohti Tartoa. Suomen päässä sää oli kamala ja huono sää jatkui myös Viron puolella. Matkalla jouduttiin pysähtymään n. tunniksi liikenneonnettomuuden takia. Päästiin kuitenkin vihdoin perille hotellille, jossa laitettiin koirat valmiiksi seuraavaa päivää varten. Mialla oli mukana treenailemassa kaksi grandipentua ja mun koirat oli ihan kauhean peloissaan niistä. Zorro istui koko viikonlopun verhon takana piilossa ja Lulu kiipesi sängyn kaukaisimpaan nurkkaan. Yön Zorro ja Lulu nukkuivat ihan vierekkäin mun toisella tyynyllä ja mahdollisimman kaukana ja turvassa hurjalta jalkopäässä nukkuvalta grandipennulta :D.




 
Lauantai

Lähdettiin hyvissä ajoin aamulla, vaikka meidän kehä olikin vasta myöhään, mutta näyttelypaikan ahtauden takia oli hyvä varata aamulla paikat häkeille. Ja aika kaaos siellä olikin. Kaikki jonottivat numerolappuja infopisteeltä ja sisäänmeno oli yhtä sirkusta. Selvittiin siitä ja löydettiin pieni rako tavaroille. Sitten odoteltiin vaan kehien alkua. Näyttelypaikka ei ollut mikään ihanteellinen, sillä kaikkialla oli tosi ahdasta. Zorro ehti mennä ihan paniikkiin ennen kehää, kun yritettiin päästä sen ihmis- ja koiraryysän lävitse omalle kehälle...

Grandit arvosteli kyproslainen Erodotus Neofytou. Ensin oli Zorron vuoro mennä kehään. Kehäkäynti ei mennyt oikeen millään lailla putkeen. Zorro oli valmiiksi jo peloissaan ja pelottavannäköinen tuomari lisäsi kauhua entisestään. Tuomari ei pystynyt tutkimaan Zorroa ollenkaan ja seisomisestakaan ei meinannut tulla yhtään mitään. Olin aivan varma, että meille annetaan EVA, mutta Zorro sai ERIn ja SAn eli oli samalla paras uros. Samalla saatiin myös cacib ja Zorrosta tuli Viron muotovalio sertillä! Mitä?

Arvostelu: Very good head, correct bite, very good front and rear angulation. Good movement and topline. Dog needs more training in the ring.

Lilla kävi välissä kehässä ennen kun oli Lulun vuoro. Lulun kanssa kehä meni paljon paremmin kuin Zorron ja Lululle ERI, SA, ROP-VET ja VET-SERT. Siitä mentiin paras narttu luokkaan, jonka Lulu voitti. Annoin nopeasti Lulun Mialle ja otin itse Zorron ROP-kehään. Tuomari juoksutti meidät kerran ympäri ja ojensi mulle ROP-ruusukkeen ja sanoi, että mulla on ryhmiin asti aikaa treenata Zorro niin, että hän pystyy sen tutkimaan. Olin kyllä hämmentynyt siitä miten Zorro voitti, mutta ilmeisesti tuomari tykkäsi siitä paljon.

Arvostelu: Very good head, front and rear angulation. Very good topline. In good condition for age.

Ryhmiä odotellessa yritin treenata Zorron kanssa, mutta ei siitä oikein mitään tullut. Ensin oli Lulun vuoro käydä ryhmäkehässä. Veteraaneja oli yli 25, joten tiesin ettei mitään menestystä tule. Lulu esiintyi oikein hienosti niinkuin yleensäkkin. Tuomari poimi jatkoon 8 veteraania ja Lulu oli siinä joukossa! Meille teetettiin vielä edestakaisin ja sitten aloitettiin sijoittamaan. Voi sitä ilon hetkeä, kun Lulu kuulutettiin neljänneksi! On se vaan hieno mummeli ♥


©Siim Kinnas











Vähän ajan päästä mentiin Zorron kanssa esiarvosteluun. Tuomari teetti kaikilla edestakaisin ja ympäri. Meidän kohdalla tuomari ehti jo sanoa, että menkääs edestakaisin, mutta muisti sitten ongelmamme ja alkoi tutkia Zorroa. Sain sen pidettyä paikallaan, vaikka se ei herran mielestä kivaa ollutkaan. Sitten juostiin ja mentiin takaisin paikalle. Olin jo helpottunut, että ihan hyvinhän se meni, kunnes tuomari yhtäkkiä käveli meidän kohdalle, päästi äänen ja laittoi käden Zorron selkään. Ja sitähän Zorro säikähti ihan hirveästi. Tuomari pudisteli päätään ja palasi kehäsihteerin luokse vielä katsomaan koiria. Moneen kertaan osoitteli meitä ja katseli Zorroa samalla, kun puhui kehäsihteerin kanssa. Ryhmässä olin varma, että lennetään heti ulos, mutta päästiin kuitenkin kuuden parhaan joukkoon. Vähän kyllä harmittaa, koska olen aika varma, että ryhmäsijoitus olisi napsahtanut, jos Zorro ei olisi väistänyt... Noh ei voi mitään, näitä sattuu.



Sunnuntai

Myös sunnuntaina meidän rotu oli ihan viimeisiä rotuja kehässä, mutta mentiin taas jo aikaisin aamulla, että päästäisiin ihan kehän viereen. Ja tänään vältyttiin onneksi turhilta tunkemisyrityksiltä, kun kehän sisäänkäynti oli ihan tavaroiden vieressä. Kehät eivät olleet vielä alkaneet, joten mä kävin napsimassa vähän Lulusta kuvia palkintopalleilla.











Sunnuntaina meidän tuomarina toimi irlantilainen Gerald Cox. Vähän pelotti, että oliko miehellä samanlainen mielipide kun vaimollaan viikkoa aikaisemmin Lahdessa, hänelle eivät nimittäin mun koirat oikein iskeneet. Pitkän odottelun jälkeen päästiin katsomaan mitä mieltä herra oli.

Zorro väisti taas, mutta ei läheskään niin paljon kuin edellisenä päivänä. ERI, SA, PU1 ja CACIB rapsahti poitsulle tänäänkin.

Arvostelu: Correct type. Excellent outline. Correct head, eye and ear set. Good shoulder, topline and angulation. He moves well in both ways.  




Lulleropullero meni seuraavaksi kehään ja hienostihan se meni taas. Lulu sai ERIn, SAn, ROP-vet ja toisen veteraani sertin. Nyt tarvitaan siis enää yksi :). Muutenhan Lulusta olisi tullut jo ekalla sertillä vetskuvalio, mutta eräs nimeltämainitsematon huonomuistinen henkilö ei ole vahvistanut sen Viron valionarvoa... Krhm...

Arvostelu: Correct type. Very good outline. Correct head, eye and ear. Good lay of shoulder, good topline, very good angulation. She moves freely. 

Juoksin taas ripeästi kehän laidalle vaihtamaan koiraa ja Mia otti Lulun. Tänään todellakin toivoin, että Lulu voittaisi, sillä halusin paljon mielummin mennä sen kanssa ryhmään. Mutta ei, joku näillä täällä lahden toisella puolella viiraa, kun ne laittaa aina ton yhden voittamaan. Pyh. Mutta hienot karvaturvat ♥






Sitten oli ryhmien odottelun vuoro. Vetskuissa käytiin vaan Lulun kanssa juoksemassa läpi, mutta kyllä se hienosti jaksaa! Ja isossa kehässä se aina vetää parastaan!

Zorron kanssa tiesin jo ennen ryhmään menoa, että sieltähän ei mitään tule. Ryhmän tuomaroi nimittäin Lahden tuomari Laura Cox. Ja kyseisen rouvan mielestä Zorro oli vaan ihan ok ja sitä ja tätä ja tota saisi olla lisää. Ennen esiarvostelun alkua treenailin Zorron kanssa ja huomasin, että se liikkui ihan pirun upeesti kun sen esitti löysällä hihnalla maksalla. Päätin tehdä siis niin myös esiarvostelussa ja isossa kehässä. Ja wau. Jos sen esiintymisen jälkeen rouva Cox oisi vielä sanonut, että mun koiralla ei oo driveä, niin en tiedä mitä vikaa sen silmissä olisi tarvinnut olla. Zorro onnistui tällä kertaa vakuuttamaan tuomarin ja saimme nousta Zorron kanssa kolmos palkintopallille!

Sitten alkoi matka kotiin ja laivalle päästyämme oli kyllä silmät niin ristissä, että ihme etten nukahtanut. Vihdoin joskus yöllä sai sitten rösähtää uupuneiden koirien kanssa omaan sänkyyn ja muistella hyvillä mielin viikonloppua :).






Kiitos Mialle taas hienosta reissusta ♥

Balttian Voittaja, Riika 9.-10.11

Seuraavana viikonloppuna lähdin ilman omia turrikoita kenneltytöksi. Matkustin sinne Johannan ja Saran kanssa ja meillä oli matkassa mukana kolme faaraokoiraa. Täytyy myöntää, että lähtö vähän jännitti, kun oon ollut aina vaan oman kasvattajan mukana reissussa, mutta se oli aivan turhaa, sillä mulla oli ihan huippureissu!

Lähdettiin ajelemaan Riikaan lauantaiaamuna. Matka sujui mukavasti ja ongelmitta. Kunnes päästiin Riikaan. Meillä ei ollut karttaa ja Johanna luuli muistavansa missä hotelli oli. Hotellin etsintäreissu päätyi kuitenkin venähtäneeksi sightseeing kiertoajeluksi ympäri Riikaa. Samalla tuli huomattua, että latvialaiset on ihan hulluja ratissa. Välillä tuntui, että risteyksillä kaikille neljästä suunnasta tuleville paloi samaan aikaan vihreä ja kaikki lähti ajamaan ihan miten sattuu... Löydettiin onneksi vihdoin perille hengissä. Meillä oli kiva ja iso hotellihuone ja käytiin heittämässä tavaroita sinne, jonka jälkeen käytiin tsekkaamassa näyttelypaikka ja hakemassa laput. Takaisin hotellille päästyämme alettiin pikkuhiljaa suunnitella ruokapaikan etsintää. Lopulta pitkän pähkäilyn jälkeen päätettiin selvittää saataisiinko tilattua pizzat hotellihuoneeseen ja onnistuihan se. Pizzat oli oikein herkullisia ja koska sade pilasi meidän suunnitelmat lähteä katselemaan Riikaa, jäätiin hotellille löhöilemään. Mulla oli omien koirien sijasta seuralaisena ihana Bondi-pappa ♥.





Aamulla herättiin, pakattiin tavarat, käytiin aamiaisella ja suunnattiin näyttelypaikalle. Matkalla ehdin napsasta auton ikkunasta pari kuvaa Riikasta, koska juuri näyttelypäivälle sattui näköjään hieno keli. Riika on kyllä tosi kaunis kaupunki. Paljon ihania puistoja ja rakennuksia. No jos ens kerralla ehtis vähän kuvailla enemmän!








Saatiin tavarat ahdattua yhteen koloon kehän laidalle. Sitten odoteltiin vaan kehien alkua. Ensin pääsin kehään Nebran (Sawhorse's Sharp Shooter) kanssa. Nebran kanssa yhteistyö sujui hyvin ja Nebra voitti luokkansa SA:n kera. Sitten vein kehään mun lempparin, Bondin (Sawhorse's Dancerevolution). Bondi veti hienosti ja tuloksena ERI ja SA. Parhaassa uroksessa mä vein Bondin ja Johanna Nebran. Nebra oli pu2 ja Bondi pu4. ROP-veteraani kisassa Bondi hävisi siskolleen, mutta sai kuitenkin Balttian Veteraani Voittaja tittelin :).

Ja se oli muuten tosi kiva huomata näyttelypaikalla luettelosta, että senior handler oli ollut vaan lauantaina... Mä nimittäin laitoin sinne etukäteen useamman kerran sähköpostia varmistaakseni, että sennut on sunnuntaina (kotisivuilla oli tosi epäselvästi). Ja mullehan vastattiin sieltä, että kyllä on ja ilmottautumisetkin vielä vahvistettiin sunnuntaille... Noh yksi kisa se vain oli, mutta kyllä vähän harmitti...

Jäätiin vielä kasvattajaryhmään, jossa Sawhorse's oli hienosti BIS5-kasvattaja :)











Kasvattajaryhmien jälkeen otettiin suunta kohti Tallinnaa. Suurimman ongelman tuotti heti ensiksi Riikasta pois pääseminen. Lumian navigaattori ja Johannan "tonne ei varmasti voi kääntyä" ei oikeen toimi yhdessä. No saatiin taas lisää Riika sightseeingiä! Ja kyllä me loppujenlopuksi sieltä pois päästiin, kun Johannalle meni perille, että kaikista risteyksistä ei voi ajaa vain suoraan vaan joskus on pakko kääntyä. Matkan varrella tarkoituksena oli löytää mäkkäri, mutta se oli ilmeisesti hävinnyt jonnekkin, joten päätettiin käydä syömässä laivalla. Matka Tallinnaan sujui mukavasti, mutta Tallinnan satamassa oltiin taas vähän eksyksissä. Ensin ei meinattu löytää oikeaa terminaalia ja vihdoin sen löydettyämme ja tsekattuamme itsemme sisään satamamies sanoo, että ajakaa suoraan. No mites ajat suoraan, jos edessä on meri? Tämän miehen mukaan suoraan = ajakaa rekkojen välistä eteenpäin ja sitten käännytte vasemmalle, kun siihen tulee mahdollisuus. Ennen pitkää päästiin siis laivaan asti, mutta sitä ennen tuli väsymyksestä hysteerisinä naurettua kaikelle. Ja sama jatkui hytissäkin (kattopeileistä voi keksiä hienoja juttuja ja meidän porukan kaikista koirista tuli muuten Eckerö Line Winnereitä). Ehdittiin kuitenkin kaikki nukkua ennen kuin saavuttiin aamulla seitsemän aikaan satamaan, josta mä lähdin suoraan kouluun.

Kiitos Johanna ja Sara hauskasta reissusta ♥ Toivottavasti tämä kenneltyttö hoiti tehtävänsä hyvin ja hän lähtee miellään kyllä uudestaankin mukaan reissuun :)