8. kesäkuuta 2013

Mitä aineita ne siellä Liettuassa oikeen vetää? - Moletain inttinäyttelyt 25.5-26.5 ♥


Taisin tammikuussa ennen Kajaaniin lähtöä ehtiä istumaan kasvattajan pöydän ääressä 5 minuuttia ennen kuin tämä ehdotti jo uutta matkaa kevään loppupuolelle. Sen enempää asiaa miettimättä päätin, että lähdetään Mian mukaan käymään Liettuassa. Ilmoitin sitten kummatkin koirat mukaan reissuun, vaikka pääasiassa sinne lähdettiin hakemaan Zorrolle cacibia ja Liettuan sertiä, mutta ajattelin sitten samalla koittaa saada Lulun Liettuan valioksi.

Matka kohti Liettuan Moletaita alkoi 24.5 perjantaina, kun lähdettiin aamulaivalla Helsingin satamasta. Pitkä matka kului mukavasti rupatellessa ja oltiin hyviin aikoihin hotellillamme Moletaissa. Moletai oli pieni ja nätti kylä. Meillä oli siisti hotelli, jossa majaili pääasiassa suomalaisia koiraihmisiä. Kun kaikki tavarat oli roudattu huoneeseen, alettiin valmistella koiria seuraavan päivän koitoksiin ja sen jälkeen suunnattiin unten maille.


















AUKSTAITIJOS SUMMER 25.05.2013
Lauantaille oli luvattu kamalaa vesisadetta, mutta vältyttiin pahimmalta kun ehdittiin pystyttää teltta meidän kehän laidalle ajoissa aamusta. Kaatosade kyllä tuli, mutta oltiin teltan suojissa piilossa siltä. Ja se onneksi loppui ennen meidän kehävuoroa. Grandit arvosteli Marko Lepasaar Virosta. Zorro kisasi avoimessa luokassa, koska se ei ollut vielä Suomen valio ilmoittaessani koiria. Marko halusi tutkia koirat pöydällä ja ajattelin, että nyt Zorro saa jonkun hirveän paniikin, mutta se oli hienosti. Kyllähän se yritti vähän pakittaa, mutta pöydällä sen sai helpommin pidettyä paikalla kuin maassa olisi saanut. Sitten tehtiin vielä liikkeet joiden jälkeen Marko tuli kättelemään ja sanoi "congratulations". Mulla ei kuitenkaan ollut mitään hajua tuliko SA:ta. Kun Maukka (Dinetten Grand Florencio) oli käynyt kehässä, mulle kerrottiin, että Zorro oli paras uros.

Arvostelu: 2 years. Strong boy. Correct bite. Enough dark eyes. Good head&expression. Elegant neck. Good topline. Moves ok. Excellent coat. Nice temperament.


Sitten kehässä kävivät Lilla ja Tiuhti, jonka jälkeen oli Lulun vuoro. Lulu ei siis kisannut veteraaneissa vaan valioissa, jotta sillä olisi mahdollisuus saada Liettuan serti. Lulu sai myös erinomaisen ja ilmeisesti myös SA:n, koska se pääsi kisaamaan Tiuhtia vastaan pn-kisaan, jossa se jäi kakkoseksi.

Lulun arvostelu: 8 years. Strong bitch. Needs more stop. Bite ok for age. Short neck. Low tailset. Enough forechest. Loose in elbow. Nice temperament.

Sitten oli ROP-kehän, joka oli aika outo, koska parhaan nartun ja uroksen lisäksi siinä kisasi paras juniori. Juostiin kierros ympäri, jotka meni Zorron osalta järkyttävän huonosti, sillä se kauhoi rakkaan Lillansa perään koko kierroksen. Ensimmäisenä tuomari päätti rodun parhaan ja tuli kättelemään Zorron ykköseksi. Mä olin ihan pihalla siitä mitä tapahtuu ja jäin vain hölmistyneenä seisomaan paikalleni, kun Lilla ja Tiuhti vielä kisasivat VSP:stä. Lopulta kuitenkin tajusin, että Zorro oli ROP. Wow. Siis ihan oikeasti. Toi hölmö turriainen oli rodun paras.

Ryhmiä odotellessa kyhjötettiin teltan suojissa sateelta suojassa. Päivä kului mukavasti suomalaisten rhodeihmisten kanssa jutellessa ja opittiin ainakin, että teltan verho kannattaa pitää kiinni tai marjamehut voi lennellä pitkin telttaa :D...

Pitkän odotuksen jälkeen oli vihdoin aika päästä juoksemaan sateiseen ryhmäkehään. Täällä ei ollut mitään esiarvostelua, vaan juostiin suoraan kehään. Ryhmän tuomarina toimi Flyora Chaikovskaya Venäjältä. Tämä nainen ei pahemmin pohtinut vaan sisäänjuoksun ja lyhyen seisottamisen jälkeen hän oli jo päättänyt kolme sijoittujaa. En voinut uskoa, kun Flyoran sormi osoitti meidät kolmen parhaan joukkoon. Pian oli jo kuulutettiin sijoitusjärjestys. Kolmanneksi sijoittui suomalainen rhodesiankoira ja jäljelle jäivät Zorro ja vihikoira. Tuomarilla oli kädessään vihreä (kakkonen) ja punainen ruusuke ja mä tuijotin varmasti suu auki tuomaria, joka ojensi mulle käteen PUNAISEN ruusukkeen. Zorro perkule meni sitten ja voitti ryhmän. Voitte varmasti kaikki arvata kuka purskahti itkuun! Kiivettiin palkintopalleille poseeraamaan kameroille, jonka jälkeen yritin epätoivoisesti saada kannettua 15kg Royal Canin säkin, Zorron, ruusukkeen ja palkinnot ulos kehästä samalla hysteerisesti itkien, koska muut meidän porukasta olivat estämässä teltan lähtöä lentoon. Se ruokasäkki taisi jäädä matkan varrella jonnekkin, mutta onneksi kiltti järjestysmies roudasi sen ja mun kehään unohtaneen säilytysastian meidän teltalle. Jokapuolelta kuului onnitteluja niin tuntemattomilta kuin tutuiltakin. Itse olin ihan shokissa ja itkin samalla, kun siirrettiin sateessa telttaa ja muita tavaroita sunnuntain kehälle.
©Arturasz Photography
©Stasys Barauskas


Sitten oli vielä BIS-kehän vuoro, jossa ei kuitenkaan tullut menestystä. Zorro esiintyi upeasti enkä voisi olla ylpeämpi! Täytyy sanoa, että en olisi ikinä, ikinä, uskonut että mun oma koirani pääsisi joskus BIS-kehään. Zorro taisi olla myös ainoa suomalaiskoira BIS-kehässä ja suomalaisia oli tässä näyttelyssä paljon! Tämän upean päivän jälkeen kyllä kelpasi palata hotellille, haukata ruokaa hotellin ravintolassa ja sen jälkeen istahtaa sängylle ja elää päivän tapahtumia uudelleen. Ja vielä kerran, WOW!






 ©Arturasz Photography

Pitää muistaa hymyillä, kun on näyttelyn 10 kauneimman koiran joukossa!






MOLETAI CUP 26.05.2013
Sunnuntaina meitä suosi parempi sää kuin lauantaina. Eipä tarvinnut ainakaan palella eikä ollut paahtavan kuumakaan. Tänään meidän tuomarinamme toimi eilinen ryhmätuomari Flyora Chaikovskaya. Täytyy myöntää, että hieman oli odotuksia Zorron suhteen, mutta toisaalta tuomari ei ollut nähnyt muita grandeja, joten en odottanut mitään huipputuloksia. Zorro esiintyi tänäänkin hienosti ja arvostelun jälkeen tuomari kätteli ja osoitti ykköstötsää kehän reunassa. Ilmeisesti tämä siis tarkoitti erinomaista, mutten taaskaan tiennyt tuliko SA. Meidät pyydettiin kuitenkin taas kehään Maukan arvostelun jälkeen, joten ilmeisesti se SA tuli. Ja Zorro oli jälleen paras uros.



Muiden narttujen jälkeen oli Lulun vuoro mennä kehään. Tänään kyllä vähän jännitti olla mummon kanssa kehässä, nimittäin nyt olisi se viimeinen mahdollisuus saada Liettuan serti. Lulullekkin erinomainen ja kisaamaan pn-luokkaan. Ja parhaassa nartussa Lulu vei voiton, saaden samalla sen Liettuan sertin! ROP-kehässä rhode Miia sai viedä Lulun ja hienosti Miia sen veikin ;)! Juostiin pari kertaa ympäri ja Zorron juokseminen oli taas älytöntä laukkavetoa Lillan perään... Mutta Zorro osoitettiin kuitenkin toistamiseen ykkössijalle! Tuomari ei juoksuttanut enää narttuja ympäri ja mä olin taas ihan pihalla siitä, että oliko Lulu nyt VSP vai ei. Pian tuomari tuli tulkin kanssa selittämään mulle valintaansa ja jouduin vielä kysymään, että oliko Lulu VSP ja olihan se! Tuomari kertoi vielä, että Lulu on rodunomaisesti parempi, mutta Zorro on parempi lähettää kisaamaan Best In Showsta! Oli kyllä aika mageeta, että mun koirat oli rodun parhaat :)



Rotukehän jälkeen kuvailtiin koiria ja vietettiin muutenkin lupsakkaa päivää hyvässä seurassa ryhmiä odotellen. Niin ja mulle selvis, että Lulu on myös vahvistamaton Viron valio ja näin siitä tuli samalla myös Balttian valio!









Sitten olikin aika rientää taas ryhmäkehiin. Eilen meillä ei ollut mitään esiarvostelua, mutta tänään tuomari pamahtikin yhtäkkiä kehään ja siinä piti äkkiä koittaa saada koira näyttämään hyvältä. Tuomarillamme Maria Bruskalla oli ilmeisesti päätösvaikeuksia, sillä hän katsoi koiria todella pitkään. Isossa kehässä kaikki laitettiin juoksemaan yksilöliikkeitä ennen kuin tuomari alkoi sijoittamaan. Tällä kertaa ketään ei otettu jatkoon vaan sijoitukset kuulutettiin. Kolmanneksi sijoittui jälleen suomalainen rhodesiankoira. Olin aivan varma ettei tällä kertaa tule sijoitusta, sillä itselläni oli sellainen olo ettei tuomari vilkaissut Zorroa kertaakaan. En kuitenkaan voinut uskoa, että Zorro sijoittui toiseksi! Ja mulla tosiaan kesti hetkonen tajuta se, koska kuulutukset oli venäjäksi :D. Mutta kannustusjoukkojen huudoista sen pystyi aika helposti päättelemään! Mähän aloin siis taas itkemään, kun päästiin pois palkintopalleilta. Siis aivan mahdottoman uskomatonta, että Zorro on kaksi kertaa ROP ja sijoittuu vielä kumpanakin päivänä ryhmässä! En ois tosta pölypäästä uskonut! Ja kun soittelin illalla iskälle niin se jo pohti, että mitä aineita ne Liettuassa oikeen vetää, kun toi punkkari pärjäs niin hyvin :D







Nukuttiin vielä yksi yö hotellilla ja maanantaiaamusta lähdettiin takaisin kohti Suomea. Kyllä väsytti, kun pääsi illalla vihdoin kotiin. Koiratkin oli ihan puhki, jopa Zorro!

Suuren suuri kiitos tästä matkasta ihanalle Mialle ♥ Ja kiitos myös kaikille mukaville uusille tuttavuuksille näyttelypaikalla ♥

1 kommentti:

  1. Mikä teidän hotellin nimi oli? Meillä suunnitelmissa lähteä toukokuussa tuonne, matkavinkkejä saa antaa. :-)

    VastaaPoista